7.11.2012

Ruoka-aitta

Hei siellä alhaalla!
Huonommilla keleillä Nero viihtyy aitanparvessa. Siellä on mukavaa köllötellä lämpöalustalla ja tarkkailla pihapiiriä. Usein käyn houkuttelemassa prinssin sieltä tuvan lämpöön yöksi.
Eilen tuiskutti räntää, eikä Neroa näkynyt illalla tähystyspaikallaan. Kutsuun ei vastattu ja ajatus siitä, että kissa viettäisi yön koiranilmassa tuntui pahalta. Kiipesin aitanparveen katsomaan löytyisikö Nero yläaitasta nukkumasta, sinne on kissanluukku ja se on myös Neron syntymäpaikka. Ei ollut kissaa, mutta mitä näinkään taskulampun valossa.

Täällä nautitaan kotiruokaa, ulkona herkutellaan gourmet-aterioilla.
Olen ollut tyytyväinen kun Neron ruokahalu on hieman tasaantunut, mutta ei ihme, aitassa oli varsinainen gourmet-ravintola. Keittiö oli jo suljettu, mutta jätteistä huomasi, että ainakin lintua ja oravaa oli nautittu, eturuokana ilmeisesti pienempää jyrsijää. Lisäksi oli varastoitu, mutta ei nautittu, salakaadettua, rauhoitettua riistaa: kontiainen. Vai olisiko se sittenkin löydetty/ostettu/vaihdettu jostakin, onnistuuko kissa pyydystämään maan alla viihtyvän kontiaisen? Kaikkein kummallisin löytö oli keskellä lattiaa lillivä ehjä muna. Ei pieni eikä suuri, sellainen kyyhkynmunan kokoinen. ????

Kissaa ei näkynyt eikä huuteluihini vastattu, mutta löysin prinssin lopulta ala-aitasta nukkumassa untuvin vuoratussa talvipesässään. Olimme molemmat sitä mieltä, että sisällä on paljon mukavampi nukkua, yhdessä.

27 kommenttia:

  1. No jopas. Melkoinen ruoka-aitta Nerolla. Ei ihme että turkki noin kiiltää, onhan ruokavalio varsin monipuolinen. Ja aitasta löytyi tuoreita muniakin? Onkohan kissa ryhtynyt karppaamaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissoille karppaus sopii oikein hyvin. Nyt kun riistaa ei enää voi kantaa sisälle kerää Nero aarteensa aittaan. Muna ei varmaankaan ollut tuore, mutta täysi mysteeri miten se on aittaan joutunut. Minkäänlaista pesäjuttua siellä ei näkynyt.

      Poista
  2. Että tuo Nero on kaunis! Mutta epä ihmekään noin monipuolisella ruokavaliolla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se komea! Onneksi kissalla on hyvät mahdollisuudet hankkia monipuolista ravintoa, sillä tuollaisiin gourmet-ruokiin en pystyisi :)

      Poista
  3. Aitanparvi, ala-aitta, kunnon maalaiskissan elämää... voi kun tuli jotenkin niin nostalginen olo ja samalla ikään kuin pieni harmitus siitä, kuinka oma lapsi kaupungistuu täysin (niin kuin moni, moni muukin lapsi ja nuori), ja jää täysin paitsi kunnon maalaiselämästä... Itselläni sentään oli toinen mummula aikoinaan maalla, ja sieltä on monta mukavaa muistoa, joita ei voi kaupunki ympäristössä saada. Toisaalta pojalla on puolestaan mummula muutaman askeleen päässä :)
    Niin kaupunkilainen kuin olenkin, ja lähes ydinkeskustassa asuva (ja siitä tykkäävä), niin kyllä tuolla sisällä jokin pieni maalaishiiri asustaa :) Varmaan myös siksi Namu on niin iso henkireikä - tää olis vähän niinku maalla siellä :D

    Mielenkiintoinen tuo linnunmuna ylisillä, Nerolla täytyy olla jokin salainen james :) Kontiaisen vielä ymmärtää, mutta on aika vaikea kuvitella kissaa kuljeksimassa linnunmuna suussa :) Ihana kissa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maaseudussa ja kaupungissa on molemmissa puolensa. Nuorille kaupunki on varmasti antoisa ympäristö ja ihan parasta on se, että on mummola lähellä. Luulen, että tärkeintä olisi saada kotoa jonkinlainen käytännön asioiden taju. Minulla on muutamia uskomattomia kokemuksia aikuisista ihmisistä, jotka eivät osaa tehdä normaaleja käytännön asioita; kuten esimerkiksi ripustaa pyykkiä kuivumaan ulos. Viime kesänänä joku kysyi minulta millaiset marjat on raparperissä kun kerroin, että olin valmistanut raparperihilloa. Nelikymppinen herrahenkilö pyysi minua näyttämään miten uuniin tehdään tuli. Mutta teillä ei ole tälläisiä ongelmia, takuulla tullut mallia vanhemmilta miten asiat tehdään ja Namuhan on melkein maalla :) Nero herkkusuu.

      Poista
    2. Eikä! Aivan uskomatonta, mutta näin se vaan näyttää olevan, että ihan perustavaa laatua oleva (uus)avuttomuus taitaa olla yleistyvä asia. Itselläni on sellainen näppituntuma, että eräästä tietystä, jo aikuisesta, ikäryhmästä löytyy tajuton määrä ihmisiä, jotka luulevat tietävänsä vähän kaikesta kaiken, mutta oikeasti se tieto/taito on kyllä aika heikoissa kantimissa. Ennen ko. "ammattitauti" oli enemmänkin juuri aikuistumassa olevien ominaisuus ja parani aikaa myöten :)
      Voi raparperinmarjat!

      Poista
    3. Pitää vielä tarkentaa, että raparperinmarjat ei ollut vitsi, kuten ensin luulin :)

      Poista
  4. Ihana Nero,on mukava siellä aitan parvella makoilla:)

    VastaaPoista
  5. Kissoilla on omia salaisia paikkoja. Parhailla on oma salainen ravintola kaikilla herkuilla. Moni kissa kadehtisi Neron elämää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsinainen salakapakka :) Nerolla on ihan mukavat oltavat, olisipa vain aina kesä.

      Poista
  6. Mitä sä teit sille ruokavarastolle? Mua nauratti ajatus Nerosta muna suussa =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruokavarasto jäi paikoilleen, täytyy katsoa jos viikonloppuna ehtisi päiväsaikaan siivoilla siellä. Muna on kyllä täysi mysteeri. Ja kyllä nuo muutkin saaliit, kisuli on raahannut ne jyrkkiä portaita pitkin taempaan yläaittaan. Täällä tietenkin kaikki pihalle jätetty ruoaksi kelpaava menee äkkiä parempiin suihin.

      Poista
  7. Varsinainen salakuljettaja. Ovela on täytyy myöntää. Mahtaa harmitta kun kätkö löytyi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei joudu saalis vääriin käsiin kun on oma salainen varasto :)

      Poista
  8. Olisi hieno katsella jostain piilokamerasta Neron salaista elämää ja touhuja yläaitassa. Kantoiko hän munaa "sylissään", "selässään" vai hellästi ja varovasti hampaissaan? Miksi hän ei rikkonut eikä syönyt munaa, jos näki vaivaa sen viemisessä yläaittaan? Ehkä hän ihaili munan sileää pintaa. Ehkä hän on samanlainen keräilijä kuin emäntänsä, on silmää kauneudelle? Onko muka kotoisin maasta vai puusta? Tai sitten Nero aikoi ryhtyä hautomaan munaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno pohdinta Neron munaseikkailusta, sain makeat naurut. Minulle on tullut joskus mieleen, että olisipa mukava jos kissaan voisi kiinnittää kameran, joka rekisteröi sen touhuja. Aivan selvästi Nero on keräilijä, miksi raahata esimerkiksi kontiainen aittaan, kissa ei selvästikään aio syödä sitä. Ehkä sillä voi paremman puutteessa leikkiä. Muna on mysteeri, jos se olisi pikkulinnun muna, ajattelisin, että joku on tehnyt aittaan pesän, joka on jo kadonnut. Mutta lentäisikö lintu kissanluukusta pesimään? Olisipa se jos Nero olisi hautonut munan ja alkanut kasvattaa lintua :)

      Poista
  9. Entäs jos orava vei sen munan sinne, ja Nero sitten suuttui siitä oravalle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oravathan ovat kovia kätkemään ruokaa, jospa se olikin oravan ruoka-aitta, johon Nero meni kuokkavieraaksi :)

      Poista
    2. Mamma N:lla hyvä oivallus tämä oravajuttu!

      Poista
  10. Minulla tuli myös ensimmäisenä mieleen teidän kahden samankaltaisuus, viehtymys keräillä kaikkea tarpeellista.
    Mutta kummallisin on kyllä se muna-arvoitus!
    Jos tuo vastaava olisi tapahtunut meillä, epilisin heti ensitöikseni lasten metkutuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaksi keräilijää täällä :) Muna on mysteeri, eikä voi olla ihmisen sinne viemä, sillä pidän aitan ovea lukossa.

      Poista
  11. Voi onnellista Neroa jolla löytyy pihapiiristä monta mukavaa nukkumapaikkaa! Salainen ruokavarasto on hyvä olla, jos vaikka joskus ei kotona ruoka maita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nerolla on tosiaan monia koloja minne vetäytyä torkuille. Hyvä viedä saaliit aittaan, etteivät joudu vieraisiin suihin.

      Poista

Kiitos kommentista