Oliivilehtoni pääsi ulkoilemaan. Puu voi talven jälkeeen suhteellisen hyvin, sen juurella on alusta asti kasvanut toinen puu, jossa on hieman saarnin näköiset lehdet. Pikkupuu kuihtuu talveksi, mutta aloittaa keväisin pontevana. Luulen, että siitä tulee jonkinlainen bonsai, sillä se ei juurikaan kasva pituutta, mutta runko on kyllä paksuntunut.
Työ vie tällä hetkellä päivät ja yöt. Vaikka alankin uupua, on tässä tilassa myös jotain nautinnollista. Voin rajata kaiken muun elämästäni ulkopuolelle, focus on yhdessä (tai kymmenessä) kohdassa ja tiedän taas kerran selviytyväni.
Paineen keskellä sain spontaania, porsitiivista palautetta, josta tuli uskomattoman paljon virtaa. Muistakaa kannustaa toisianne!
Elämä on muuttunut kovin vähäkissaiseksi. Nerolla on omat menonsa ja tapaamme lähinnä kun hän käy kutsumassa minua keittiöön tarjoiluhommiin.
Aika usein kuitenkin herään kissan vierestä, Nero on hipsinyt kotiin aamuyöstä ja kuorsaa kodikkaasti kyljessäni. Se tosiaan kuorsaa, kuorsaavatko kissat yleensäkin?
Welcome to join Autuas olo, Maria da Luz Gonçalves ja tervetuloa Autuaan olon piiriin Beatris!
Toivotan kaikille rentoa loppuviikkoa!
Kyllä kissat kuorsaavat. Toinen nukkuu vieressäni ja toinen jaloissani ja kun molemmat sattuvat kuorsaamaan, silloin on itsellä vaikeuksia saada unen päästä kiinni!
VastaaPoistaKun Nero oli nuori kyselin eläinlääkäriltä onko tavallista, että kissat kuorsaavat vai onko jokin hullusti. Ell sanoi, ettei ollut kuullut kuorsaavista mirreistä, mutta uskoi sen olevan ihan luonnollista :) Joskus kissan nukkuminen on aika äänekästä.
PoistaAika ihana tuollainen oliivipuu. Missä se sinulla talvehtii?
VastaaPoistaKiireestä huolimatta aurinkoista torstaita!
Kiitos! Oliivipuu talvehtii salissa ikkunan ääressä, melko viileässä paikassa. Se pudottaa aika paljon lehtiä talven aikana, mutta hyvin on pärjännyt jo kolme vuotta. Kesät se saa viettää ulkona.
PoistaMeillä melkein kuorsataan. Minulla on siihen oma termikin: Nukkumisen ääni.
VastaaPoistaKuorsausääniä on erilaisia, joskus pelkkää tuhinaa tai kimeää kuorsausta, joskus taas miehekästä ja matalaa :)
PoistaOlen myös todistanut kissan kuorsausta, välillä se on sellaista suloista vienoa vinkinaakin.
VastaaPoistaVoimia työrutistukseen!
Kiitos! Juuri tuossa sanoin Minnalle, että äänirepertuaaria löytyy. Riippuukohan se siitä mitä unta nähdään :)
PoistaOlen minäkin kuullut kissan kuorsaavan. Jaksamista kiireeseen, mukavaa loppu viikkoa!
VastaaPoistaKiitos! Olen ajatellut kysyä tätä kuorsausasiaa jo aiemmin, onneksi tuntuu olevan ihan tavallinen ilmiö :)
PoistaMuistan nuo toukokuun kiireiset, energiset päivät. Jostain syystä minullakin aina toukokuu oli työssä varsinainen rutistuskuukausi. Tässä toukokuussa minulla on onneksi leppoisampaa.
VastaaPoistaKannustuksen ja hyvien sanojen saaminen tosiaankin kantaa pitkään ja antaa voimia.
Jotkut kissat todella kuorsaavat, minun kissoistani Kesäheinä kuorsasi. Ruska ei kuorsaa, mutta kiskotellessaan se usein hauskasti örisee tyytyväisyyttään - kuulosta jotenkin aika miehiseltä tuo örinä.
Onneksi vain muutaman kerran vuodessa aikataulut törmäävät niin, että deadlinet kasautuvat samaan ajankohtaan. Lyhytaikaiset kiireet ovat energisiä, mutta jatkuvan kiireen kanssa sairastuisin varmasti.
PoistaKissa elää kiitoksella, sanotaan, mutta kyllä ihminenkin saa siitä mukavasti lisäenergiaa :)
Nero on ihan äijä, röyhtäilee ja kuorsaa :)
Ihana oliivipuu! Onko se tehnyt jo satoa?
VastaaPoistaEnsimmäisenä kesänään se teki kaksi oliivia. Nyt se ei kukkinut koska leikkasin sitä keväällä. Saa nähdä intoutuuko se vielä.
PoistaKyllä ne kissat kuorsaa ja unia nähdessään päästävät mielenkiintoisia äänähdyksiä. Näin ainakin meillä.
VastaaPoistaUnennäköä meilläkin säestetään murinalla, maiskutuksella tai mutinalla :)
PoistaKyllä kissat kuorsaa, muistan menneestä nuoruudestani. Älä vedä itseäsi ihan piippuun, muista levätäkin!
VastaaPoistaMistähän olin saanut päähäni, että kissat ovat liian elegantteja kuorsatakseen. Onneksi kiire on lyhytaikaista, vähän aikaa sitä on vaikka aidanseipäänä, kuten sanotaan :)
PoistaKaunis oliivi. Varmasti ihana tunne herätä kotiinpalaajan vierestä :), kuorsaava kissa kuulostaa ihanalta.
VastaaPoistaTuntuu mukavalta kun karvakaveri nukkuu vieressä kun aamulla herään, luulen, että se käy monta kertaa yössä ulkona. Taas oli yllätys kylpyhuoneessa, mutta siitä myöhemmin :)
PoistaMeitin Gebsu kuorsaa.....
VastaaPoistaOstin innottamanasi myös oliivipuun, olen käyttänyt sitä ulkoilemassa päiväkseltään mutta ehkä viikonloppuna muuttaapi kasvihuoneeseen.
Nyt on todistettu, että kissatkin kuorsaavat :)
PoistaOliivipuu kestää muuten jonkin verran pakkastakin, minun öljypuuni on ollut ulkona vielä aika myöhään syksyllä eikä ole moksiskaan. Se selvästi viihtyy ulkona, puu kun on :)
Mikähän oliivipuutasi vaivaa? Älä vielä luovuta vaan katso josko se hyvinkin virkistyisi. Minusta nämä eivät ole kauhean vaikeahoitoisia, vettä ja valoa. Ehkä se viihtyy talvet niin hyvin kun salissa on aika viileää.
VastaaPoistaLaitetaan nyt vielä kerta kiellon päälle, että meidän Jasu (blogini Jack) on alkanut kuorsata vasta iän myötä. Se on nyt 11-vuotias ja vasta tänä talvena ollaan ensimmäisen kerran horina kuultu. Joskus päiväsaikaan olen sitä ihan pelästynyt, kun olen luullut meneväni tyhjään huoneeseen ja sieltä onkin alkanut kuulua krohinaa. On ne niin elämän iloja, vaikka niiden perään pitääkin välillä murehtia.
VastaaPoistaVanhemmitenhan monet ihmisetkin alkavat kuorsata :) Eläimistä on paljon iloa, kuorsauskin on vain söpöä.
PoistaUupumus on tuttu tunne, mutta siitä kun selviää ja ehkä saa nukkua ponnisteluihinsa tyytyväisenä kaikki univelat pois, elämä tuntuu kevyemmältä taas :).
VastaaPoistaOnneksi tämä on tervettä, hetkellisestä venymisestä johtuvaa uupumusta. Kun projektit ovat valmiit tuntuu ensin aivan tyhjältä ja sen jälkeen olo on mahtavan energinen.
PoistaKauniita kuvia! Tuollainen oliivipuu olisi kyllä ihana... Pari kertaa olen niihin törmännyt ja vielä saanut käveltyä ohi. Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaKiitos! Oliivipuu viihtyy jos se saa olla talvet viileässä.
PoistaKiitos itsellesi, ihana blogi. Oletko uskaltanut jättää oliivipuutasi jo öiksi ulos? Oma puuni on talven jäljiltä aika heikossa hapessa mutta ruukku painaa niin valtavasit että jos jaksan raahata sen ulos, seuraavan kerran siirrän sitä vasta syksyllä :)
VastaaPoistaPeonies of Beatris
Kiitos! Oliivipuu on ollut jo muutaman viikon ulkona päivät ja yöt. Se ei ole erityisen herkkä kylmälle, kestää jopa vähän pakkasta, mutta ei varmaan suoraan sisältä tuotuna, mutta kesän ulkona karaistuttuaan.
PoistaOliivipuu on viehättävä. Sellainen on hankittava, jos noin hyviä kokemuksia siitä on niinkuin sinulla. Vaan taidat olla aikamoinen puutarhataituri.
VastaaPoistaOnni- kissa kuorsaa, välillä kuuluu myös " piuu" tai " piih" , välillä ihan ronskia kuorsausta, kuorsaus on minusta ihanan kuuloista, niin rauhoittavaa.
Olen kyllä ymmärtänyt, että kuorsaustaipumusta olisi ylipainoisilla katzeilla, koska sisäelimet on vähän ahtaalla.
Myös meidän normaalipainoinen Kaapo 8- v. on alkanut kuorsata silloin tällöin. Niin liikuttavaa ja inhimillistä...
Voimia loppurutistukseen <3
Kiitos, loppu häämöttää jo! Oliivipuun tärkein elinehto lienee viileä paikka talvella, muuten se on mielestäni helppohoitoinen. Nero on kuorsannut ihan nuoresta, eikä totisesti ole ollut pulska.
PoistaKun keväällä on kiirettä, sen jotenkin jaksaakin paremmin. Eikö? Tsemppiä sinne!
VastaaPoistaKiitos! Nyt kun kesä on päässyt käyntiin, voimavaroja tosiaan tuntuu olevan enemmän.
Poista