25.8.2016

Kultakuume

Autuas olo sai eilen mukavia vieraita kun blogiystävät Pepi ja Pirkko Tampereelta poikkesivat tiluksilla. Puutarhafestivaalin viirit sopivat hyvin tilaisuuteen vaikka ne onkin viritelty aidan ylle peuran riemuksi.

Siunattu Internet! Ilman sitä olisimme tuskin koskaan tavanneet ja ystävystyneet. Meillä oli oikein hauska päivä, jota hieman himmensi se, että Nero ei kerinnyt tapaamaan vieraita, vaan  viiletti omia polkujaan. Eipä tiedä prinssi, miten paljon menetti ihailua ja rapsutuksia. Kiitos käynnistä, ihanat naiset, ja tervetuloa uudelleen!

Hirveä kultakuume on iskenyt ja jatkuvasti pitää ravata poimimassa metsän kultaa vaikka omat varastot ovat aivan täynnä. Metsän kutsu on vastustamaton. Onneksi Pepi vei eilen mennessään yhden laatikollisen, mutta tänään tuli taas uutta saalista. On yritettävä löytää sopiva uhri, jolle nämä voisi tyrkyttää.
Suppilovahveroitakin oli jo hurjasti ja seuraavaksi alankin poimia niitä, ne voi laittaa kuivuriin ja varastoida komeroon. Kanttarellit sen sijaan eivät minusta ole hyviä kuivattuina, ne sitkistyvät ja muuttuvat karvaiksi.

Sipulisato ei ollut tänä kesänä kehuttava, mutta valkosipulit sen sijaan kasvoivat mahtaviksi.

Kynnet ovat suuria ja maukkaita.

Lajike on Aleksandra, kanta alunperin hankittu Hyötykasviyhdistyksestä. Parista sipulista tuli 24 jättimäistä valkosipulia, joista valitsen suurimmat ensi kesän satoa varten. Istutan kynnet hevosenlannalla lannoitettuun maahan joskus lokakuussa ja peitän olkikatteella.

Papuja menossa ryöpättäväksi ja pakkaseen.

Perunoilta taas sydämellisiä terveisiä.

Tämä kesä on ollut erittäin satoisa. Mustikoita, vadelmia ja puolukoita on ollut niin paljon kuin jaksaa poimia. Pensasmarjoista nyt puhumattakaan. Myös pihlajat ovat raskaina marjoista. Niitäkin piti vähän poimia ja tehdä hilloa.

Parista litrasta perattuja marjoja tuli kahdeksan purkillista hilloa.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

32 kommenttia:

  1. Olipas mukava postaus. Kivoja vieraita olet saanut. Ja millaisia sienisaaliita ja syksyn satoa siellä onkaan. Aivan ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virkistäviä vieraita sadonkorjuun välissä, voiko enempää toivoa. Nyt ovat metsät sieniä täynnä.

      Poista
  2. Teillä on varmasti ollut ihastuttava päivä! Minä olen miettinyt kuka veisi minut metsään sieneen. Olen niissä asioissa täysi tumpelo. Enkä oikein edes tiedä minne suuntaan lähtisin, jotta tuota keltaista herkkua löytäisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinun täytyy suunnata tänne. Tässä olisi nyt korillinen sieniä tarjolla. Voin viedä sinut metsäänkin saalistamaan. Hirvikärpästilanne on vielä kohtuullinen, vain kymmenkunta olen tähän mennessä tavannut.

      Poista
  3. Aivan ihana satopostaus, ja siellä ovat leidit aivan satoviidakossa, näyttävät suorastaan lilliputeilta tuolla runsauden keskellä!
    Ai niin, en tänäänkään muistanut nostaa valkosipuleita. Kiitos kun muistutit! Onneksi huomenna on taas päivä ;-)
    Olisi varmasti ollut leideille päivän kohokohta tavata Nero... mutta ehkä minua kirpaisee nyt hitusen vähemmän se, että minäkään en nähnyt vilaustakaan komistuksesta, vaikka kuinka yritin tiirailla ja huhuilla: tai ehkä siksi.
    Ai niin ja kiitos myös pihlajanmarjamuistutuksesta, mun pitänyt kokeilla tehdä niistä jotakin... mitähän se oli :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin ja viirijuttu, mainio idea!

      Poista
    2. Leidit melkein katoavat kasvustoon :) Lohduttelin heitä, ettet sinäkään tavannut prinssiä. Ehkä kuitenkin vielä joskus. Pihlajanmarjoja kannattaa hyödyntää näin hyvänä marjavuonna. Viimeksi kuivasin osan pihlajanmarjasadosta ja lisäsin marjoja smoothieihin. Viirit koristivat pihaa Neron synttäreillä, nyt ne jatkavat hyötykäytössä. Enää peura ei ole käynyt edes kurkkimassa kasvimaan aidan takana, se on kai todennut aitauksen pitäväksi.

      Poista
  4. Pihlajanmarjahillosi oli täydellistä juuston seuraa. Olen vieläkin hiukan leijuvassa tilassa tästä vierailusta. Ja nöyrimmästi kiitollinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ilo saada teidät vieraakseni ja kiva kuulla, että viihdyitte. On hyvin piristävää välillä nähdä omia nurkkia toisen silmin katsottuna.

      Poista
  5. Mukavia aina tälläiset ystäväpostaukset!

    Pihlalanmarjahyytelöä pitäisi keitellä myös, kun vain ehtisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sosiaalinen media yhdistää monin tavoin.

      Poista
  6. Mä sitten aina ihailen näitä sun upeita valokuviasi ja tietysti myös puutarhaasi, huima.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos. Pepin ja Pirkon kuvista ihastelin itsekin miten paljon kukkivaa vielä löytyi vaikka minusta on näyttänyt, että kukinta alkaa olla jo ohi.

      Poista
  7. Ooh, upea kultasaalis! Nyt olisi aika siirtyä metsän puolelle keräämään sen satoa talven varalle. Olenkin miettinyt mitä pihlajan marjoista voisi tehdä, niitäkin on runsaasti tänä vuonna. Ihana tapaaminen blogiystävien kesken.😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanttarellivuosi on ollut mahtava, juhannusviikolla jo poimittiin ensimmäisiä ja satokausi jatkuu vielä. Tällä suunnalla kaikilla on sienistä runsauden pulaa :) Blogiystävien tapaamiset ja vierailut ovat yksi kiva bloggaamisen lisätuote.

      Poista
  8. Oi, kuinka ihania vieraita sait! Teillä oli varmasti mukava päivä.
    Siunattu tosiaan tämä internet, ilman sitä mekään eikä moni muukaan meistä puutarhaintoilijoista olisi koskaan ystävystynyt ja päässyt vaihtamaan ajatuksia. Mahtavaa satoa olet saanut! Meilläkin marjoja, sieniä ja omenoita tulee yllin kyllin. Pihlajat myös notkuvat marjoista. Sipulit lähtivät hyvin kasvuun, mutta jotenkin niiden kasvu aivan kuin pysähtyi jossain vaiheessa. Nostin ne viime viikolla aika pieninä ylös.
    Ja on sulla ihanat tyrkytyksen aiheet!! :) Me pakastamme kanttarellit, paistamisen jälkeen. Ja nyt pakastimme myös suppilovahverot ja mustatorvisienetkin. Mä olen jotenkin niin huono käyttämään niitä kuivattuja. Pitäisi ajatella aina vähän etukäteen ja liotella niitä valmiiksi ja se tuppaa unohtumaan. Pakkanen kyllä tursuaa ihan ääriään myöden, joten siinä suhteessa kuivattaminen olisi parempi vaihtoehto.
    Nämä ovat näitä positiivisia, omistavan luokan ongelmia. Ihana, kun on ollut mitä säilöä talven varalle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä sosiaalinen puoli bloggaamisessa on tuottanut minulle paljon iloa. Onneksi (itsellenikin yllätykseksi) olen tullut aikoinaan lähteneeksi tapaamisiin ja ystävystynyt oikeasti samanmielisten kanssa. Kuivattuja sieniä ei tarvitse liottaa kuin max puoli tuntia, eli sen ajan kun pilkkoo ja valmistelee ruokaa. On varmaan tottumiskysymys, mutta minusta kuivatut sienet ovat jopa helpompia kuin pakastetut. Lisäksi kuivatut sienet säilyvät hyvinä vuosia ja niitä on kiva viedä tuliaisiksi sienten ystäville. Nyt on hamstereiden kulta-aikaa, talvivarastot pursuavat herkkuja :)

      Poista
    2. Ai, tuo liotusaika onkin positiivinen tieto minulle. Olen aina luullut, että niitä pitää liotella vuorokauden verran. Enkä osaa edellisinä päivänä niin paljon suunnitella.
      Nyt täytyykin kokeilla kuivatusta. Pakkaseen (tai kahteen) ei nimittäin mahdu enää yhtään mitään.

      Poista
    3. Pakkanen on täälläkin näin satokaudella kapasiteettinsa äärirajoilla :)

      Poista
  9. KAnttikset kyllä karttavat minua, tai sitten olen väärissä metsissä...no, onneksi minulla on yksi paikka, josta saa kyllä kerran kastiketarpeet...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on selvästi kanttarelliseutua, tänä vuonna niitä tuntuu olevan joka paikassa. Kaikilla taitaa olla jo varastot täynnä kun vaikuttaa siltä, etteivät muut käy niitä poimimassa. Tai sitten saalispaikkani ovat hyvin piilossa :)

      Poista
  10. Ihanan puuhakkaana olet siellä taas ollut<3 Tuo touhuhan on selvästi ihan talven varalle valmistautumista:) Aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, aurinko on tervetullut. Mukavan turvallinen tunne kun laarit alkavat täyttyä ennn talvea.

      Poista
  11. Ihanat kanttarellit ja noin paljon!
    Ja hyvältä näyttää pihlajanmarjahillo!
    En ole koskaan tehnyt.
    Hyvää viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihlajanmarjahillo on hyvää justojen kyytipoikana ja vaikka paahtiksen päällä. Maku on suloisen kitkerä :)

      Poista
  12. Lurps 💕 Arvaa huolisinko tuonkin korillisen 😄
    Juuri nauroin naapurille, että olisitpa nähnyt mun iltaherkkuni kun vetelin melkein silmät kiinni kanttismuhennosta leivän päällä -sitä döis vaikka viikon jokaisena päivänä! Nautinnollista!
    (Jos supoiskausi jatkuu yhtä pitkään kuin aikaisin alkoin, niin pistän tilaukseen...vaan taitaa olla toiveajattelua, että enää kuukauden päästä olisi)

    Ja kuten sanoit: siunattu internet! Ja blogistania! Elämä on saanut mukavia uusia ulottuvuuksia 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Himputti noita kirotusvihreitä 😂 Kanttiskausi tietysti eikä suppis!!

      Poista
    2. Saapahan nähdä kuinka kauan tätä herkkua löytyy. Kävin tänään poimimassa suppiksia ja uutta kanttarellipolveakin näkyi vielä nousevan. Laitetaan tilaus vetämään, katsotaan pystyykö metsä toimittamaan :)

      Poista
  13. Oijoi mitä herkkuja. Kyllä netissä vaan hyviäkin puolia on ja monta ystävyyttä blogin kautta. :)

    Kivaa viikonloppua Cheri <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Netissä taitaa olla enimmäkseen hyviä puolia, miten enää tulisi toimeen ilman. Ystävyydet ovat sen parasta antia.

      Poista
  14. Olen samaa mieltä kanssasi, vaikka nettiä kirotaankin, mutta löytyy sieltä paljon mukavaakin ja ihania ystäviä olen myös sen kautta saanut! Huomenna lähden ihanan ystävän kanssa - Vakka-Taimeen, arvaas kenen :D

    Teilläpä oli kiva tapaaminen, paratiisisi on ihana paikka! Varmasti Nero tarkkaili teidän touhuja jostain katveesta ja iloitsi teidän kanssanne mukavasta päivästä!

    Metsän kultaa on ja rouskujakin tuli eilen, tytär ja isäntä kävi retkellä. Hirvikärpäsiä miljoonia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vakka-Taimi on ihana paikka ja asiantuntevan ystävän kanssa vielä ihanampi. Internetistä on paljon iloa ja hyötyä, olisipa surkeaa jos siitä pitäisi luopua. Nero on aina hengessä mukana, vaikkei juuri vieraista olekaan kiinnostunut. Hirvikärpäsiä on nyt tullut tännekin tuhottomasti.

      Poista

Kiitos kommentista