Marraskuun riemuja

Kuu on kuvattu pari viikkoa sitten täydenkuun aikoihin.

Luulitte ehkä, että olemme vaipuneet jo talviunille, mutta ei sentään vielä. Porskutamme töidemme parissa. Kissanluukku kolkkaa ahkerasti kun Nero kantaa saaliitaan kotiin. Minulla on ollut toisenlaisia puuhia.

Kävin poimimassa viimeiset sienet metsästä.

Esikot luulevat, että kevät tuli jo.

Alastomatimmetkin päättivät aloittaa uudestaan.

Portaanpieleen kylväytynyt orvokki ihmettelee missä kaikki muut ovat.

Palmukaali Black Magic vihertää edelleen ruukussaan.

Mutta serkkunsa Nero di Toscana joutui parempiin suihin.

Kasvimaalla pakkasten aikaan talviunille peitellyt kardonit eivät saaneet unta vaan ne alkoivat kasvaa uudelleen.

Olen nauttinut lauhasta syksystä ja harvinaisesta marraskuun auringosta.

Kiitos kaikille ihanista kommenteista edelliseen postaukseen, olemme Neron kanssa kehränneet tyytytyväisinä niitä lukiessamme.

Autuas tarina

Kiitos Pepille ja Viherrillille blogini tarina -haasteesta. Nautitaan lasi glögiä upeaa auringonlaskua ihaillessa ja tarinoidessa. Olin seurannut muutamia blogeja jonkin aikaa ja minussa heräsi halu ryhtyä itsekin bloggaamaan. En halunnut mennä naamakirjaan ja ajattelin, että blogi voisi olla hyvä tapa kirjata muistiin tapahtumia ja jakaa niitä muille.
Autuaan olon ensimmäinen postaus tehtiin 5.3.2011, ihan ex tempore. Nimi tuli vallitsevasta olotilasta. Aluksi suunnittelin, että julkaisen vain kuvia minimaalisin tekstein, mutta ajan saatossa blogin luonne on muuttunut. Siihen on tullut enemmän henkilökohtaisia sävyjä ja runsaampaa sisältöä. Tästä on tullut minulle tärkeä vuorovaikutuskanava ja olen tutustunut täällä moniin suurenmoisiin ihmisiin.

Elämäni on aika yksinkertaista ja joskus yksitoikkoistakin, mutta puutarhasta, Nerosta ja luonnosta löytyy aina jotain kerrottavaa. Aiemminkin harrastin valokuvausta, mutta välillä oli vaikea löytää motiivia kuvaamiseen. Blogin myötä olen käyttänyt kameraa ahkerammin ja varmaan vähän kehittynytkin sillä saralla.

Blogin suurin anti on vuorovaikutus. Olen saanut paljon hyviä vinkkejä, ohjeita, lohtua, riemua ja monenlaista vertaistukea muilta bloggaajilta ja Autuaan olon lukijoilta. Toivottavasti olen pysytynyt myös jakamaan jotakin vastaavaa muille. Muiden blogit ovat ikkunoita monelaisiin maailmoihin, löydän niistä jatkuvasti kiinnostavaa sisältöä. On mielenkiintoista, miten blogistaniassa syntyy piirejä, ystävystytään ja vieraillaan säännöllisesti. Minua viehättää positiivisuus, toisten kannustaminen ja välittäminen, jota täällä kohtaa, ainakin meidän piireissä. 

Aurinko painui mailleen.
Tavataan taas!

Kommentoinnin vaikeudesta

Lämmin kiitos kaikille myötäelämisestä Neron sairastamisen kanssa. Sillä on ollut meille suuri merkitys, varsinkin tälle piialle. Nyt kaikki vaikuttaa hyvältä ja Nero on entisensä. Kissa osasi kyllä maksimoida hemmottelun, olen aivan puuduksissa tuntikausien sylittelystä. Tulipahan kudottua kolmet villasukat ja katsottua muutama elokuva.
Toivotaan, että vaivat ovat nyt ohi ja seikkailut jatkuvat entiseen malliin.

Nykyisin luen blogeja enimmäkseen mobililla, iPadilla 3G-verkossa, ja kommentointi sen kautta on joskus hyvin vaikeaa. Myös joidenkin blogien lukeminen on työlästä, sivu saattaa latautua parikin minuuttia ja sellaistahan ei kukaan jaksa odotella. Varsinkin Indiedays-blogit ovat ihan mahdottomia johtuen luultavasti ensimmäiseksi latautuvasta mainoksesta, joka joskus saattaa olla video. Myös blogit joissa on paljon mainoksia tai muita linkkejä tuottavat tuskaa. Oletko kokeillut tarkastella omaa blogiasi mobiililaitteella?

Usein kommentointi mobiililla vaatii  viitseliäisyyttä ja silti saattaa kommentin julkaisun jälkeen tulla eteen tyly teksti: sivua ei löydy ja kommentti katoaa bittitaivaaseen. Tietokoneella ei näitä ongelmia ole esiintynyt.
Pari vinkkiä nopeampaan sivun latautumiseen: bannerikuvan tiedostokoko kannattaa pienentää. Linkkejä ei kannata laittaa ihan sivun yläosaan.

Katselin ikkunasta kun kuvan tyyppi lähestyi kasvimaata. Se kierteli aikansa, mutta enää ei ole peuroilla pääsyä viljelmilleni. Yhtenä päivänä kissan patjana ollessani katselin ikkunasta kun viiden pikkupeuran lauma luuhasi kasvimaan reunalla. Ne työnsivät päänsä aitaristikon aukoista sisään ja nuuhkivat ihanaa kaalintuoksua, mutta jatkoivat sitten matkaansa. Ystäväni kertoi uutisesta, jossa lammasfarmari oli keksinyt ripustaa wunderbaumeja aitauksen ympärille ja sudet pysyivät loitolla. Tepsisiköhän sama peuroihin. Luin jostakin, että ne eivät siedä saippuan hajua, sitäkin voisi kokeilla.

Mukavaa viikonloppua!

Ikävän nyt kerron teille; mirri sairastui

Lauantaiaamuna Nero lähti tapansa mukaan töihin kello 5.30., minä jäin vielä nukkumaan. Kun nousin ylös oli prinssi jo palannut ja köllötteli omalla taljallaan salissa. Nautiskelin aamukahviani ja katselin nukkuvaa kissaa ja tuli tunne, ettei kaikki ole kohdallaan. Kun menin silittelemään Neroa se oli jotenkin veltto ja uupuneen oloinen, se kehräsi vaimeasti.

Tarkastin, ettei kissassa ollut ulkoisia vammoja. Se ei tuntunut kuumeiselta ja hengitti normaalisti. Mutta kaikki ei ollut kohdallaan. Maalla asetellaan rotanmyrkkyä viljavarastoihin syksyllä ja aina on vaarana, että joku myrkkyä saanut jyrsijä harhautuu meidänkin kulmille. Lähdettiin heti eläinlääkäriin. Selkeitä myrkytysoireita ei ollut, mutta Nero sai varmuuden vuoksi vastalääkettä, joka on K-vitamiini. Lisäksi kissaan tuikattiin kaksi viikkoa vaikuttava antibiootti ja samalla laitettiin niskaan loishäätöliuos. Mukaan otettiin kipulääke.

Sunnuntaina ulkoilimme haravoinnin merkeissä. Ruoka maistuu hyvin ja Nero on normaalitilassa. Minulla on tunne, että tällä kertaa ei kyse kuitenkaan ollut myrkystä vaan kissalla on jokin muu vaiva. Pari viikkoa sitten se oli myös yhden päivän voipuneen oloinen eikä ruoka maittanut. Tarkkaillaan tilannetta ja lähdetään metsästämään uutta diagnoosia jos ei tilanne normalisoidu. Onneksi meillä on ihana ja kokenut tuttu eläinlääkäri, joka osaa rauhoitella piiankin.
Mukavaa viikkoa kaikille!

Pottumainen tomaatti ja outo hyvitys

Viikonloppuna mm. haravoitiin. Nerosta lehtikasat ovat kiehtovia, niissä on kiva hepuloida.

En ole muistanut ollenkaan mainita PotaTom-kokeilua. Tomaatti ja perunat samasta kasvista. Kesällä Prismassa myytiin muutamalla eurolla taimia, jotka eivät olleet menneet kaupaksi alkuperäisellä, yli 13 euron hinnalla. Kalliita tomaatteja, vaikka tulisikin perunat samasta saavista. Peruna ja tomaatti vartetaan toisiinsa, PotaTomia ei siis voi kasvattaa siemenestä, siitä johtuu korkea hintakin. Tomaateista minulla ehti kypsyä vain yksi ja raakileet paleltuivat yöpakkasissa, mutta kun kumosin ruukun niin sieltä tosiaan löyti myös perunoita. Taidan kuitenkin kasvattaa vastedes perunat ja tomaatit erikseen.

Usein reklamoidessaan virheellisestä tai vaillinaisesta tuotteesta saa vähän hyvitystä vaivasta. Niin kävi minullekin kun ilmoitin, että viime viikon sunnuntain Hesari ei  ilmestynyt postilaatikkoon. Sain pikaisen vastauksen ja oikeudet lukea lehti verkossa. Eikä siinä vielä kaikki. Alkuviikosta sain sunnuntainumeron neljänä kappaleena, kukin postitettu omassa kirjekuoressaan. Kumma juttu, yhtään en osannut riemuita, että sain näin paljon hyvitystä :)

Tänä syksynä ei ole sienisaallilla päässyt kerskumaan. Lokakuun puoliväliin mennessä en ollut poiminut yhtään suppilovahveroa. Sunnuntaina lähdin pienelle tarkastuskierrokselle ja ilokseni huomasin, että uusi suppilovahverosukupolvi on nousemassa. Paljon pieniä sieniä kurkki sammaleesta. Poimin sen verran, että kuivurin viitsii käynnistää, loput jätin vielä kasvamaan.
Eli kannattaa lähteä sienimetsään.

Mukavaa viikkoa kaikille!

Elämysmatka

Kävin pääkaupungissa asioilla ja samalla nautin makoisan annoksen kulttuuria. Ai Weiwein näyttelyssä HAM:in uusituissa tiloissa minulla oli oppaana ja asiantuntijana Neron kesärenki.
Ai Weiweistä ja näyttelystä voi lukea lisää täältä.

Näyttely oli vaikuttava, nautin kovasti ja suosittelen lämpimästi kokemusta kaikille. Takana näkyvästä Valkoisesta talosta renki visualisoi idean kasvihuoneeksi koko kasvimaani ylle. Näyttelyssä voi nauttia suurenmoisesta puusepäntaidosta monin tavoin. Taiteilija on käyttänyt perinteiset taidot hallitsevia puunkäsittelyn mestareita toteuttamaan teoksiaan.

Kolmijalkainen pöytä. Koko näyttelyn taustalla on Velkakirjatapetti, kopiot 6000 velkakirjasta. Ai Weiwein vapauduttua vankilasta Kiinassa hän sai maksaakseen
1,7 miljoonan euron laskun muka maksamattomista veroista. Maksuaikaa oli 15 päivää. Taiteilijan tukijat osallistuivat rahankeräykseen verkossa velan maksamiseksi ja Ai Weiwei kirjoitti jokaisesta summasta velkakirjan.

Traveling light (matkavalo) on myös hauska sanaleikki.
Valtavan kristallivalaisimen alla on pyörät ja vetokahva.

Teos Through, on rakennettu kiinalaisista antiikkipöydistä ja vanhan, puretun temppelin parruista. Kännykkäkuvani eivät tee oikeutta näyttelylle, se kannattaa käydä kokemassa paikan päällä.

Jos käytte HAM:issa, muistakaa vierailla myös wc:ssä. Sitä kaunistaa Tuula Lehtisen mosaiikkityö Et tiedä kuinka kaunis olet.

Todella kaunis.

Sokerina pohjalla ihana kukkakauppa. HAM:in Kulmassa alakerrassa on Ilona Valkosen ideoima kukkakaupan vastaanotto, Vieno Motors: How to prepare 1.0. Perjantaisin klo 16.30–18.30 ja sunnuntaisin klo 12–14 Vieno Motors vieraineen sitoo yleisölle asusteita (4€) ja asetelmia
(alkaen 10€) paikan päällä. Kukkakauppa on auki 30.10. asti perjantaisin ja sunnuntaisin.

Eilen kukkakauppa ei ollut auki, mutta pääsimme kuitenkin sisään kurkkaamaan mitä on odotettavissa.

Kukkakaupan vastaanotossa vaihtuvat taiteilijat joka kerta, perjantaina 16.10. asiakkaita palvelee köysitaiteilija Tinttu Henttonen, jonka töistä kuvat ovat. Täältä saa hienoja ideoita kukka-asetelmiin.

Tämä elämysmatka oli kuin vitamiiniruiske, paljon ideoita, energiaa ja hyvää mieltä.

Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon Tessa ja Helinä!

Kaik män

Monena yönä esiintyneet pakkaset ovat nujertaneet sinnikkäimmätkin kukkijat.

Jopa syyshortensia Vanilla Fraise paleltui.

Mutta herkkä keijunmekko jaksaa vielä yrittää. Siirrän sen kohta talvehtimaan kellariin, mutta antaa sen vielä koristaa pihaa.

Myös musta salkoruusu uhmaa vielä kylmyyttä. Jos yöt läpenevät niin se jaksaa vielä pitkään.

Tuli kiire sadonkorjuun kanssa. Ehdin juuri ennen pakkasia pelastaa loput porkkanat.

Ruusupavut

Sato ei ollut kovin suuri tänä vuonna, mutta ainakin ensi kesän siemen on taattu.

Loput maissit, tähkät jäivät kyllä kovin pieniksi.

Varmuuden vuoksi korjasin melkein koko lehtikaalisadonkin kuivuriin. Punaiset lerpahtivat jo pakkasessa. Muokkasin muutamia viljelylaatikoita sillä talvivalkosipulit pitäisi vielä saada maahan. Ajattelin myös kylvää palsternakkaa ja ehkä porkkanaakin kokeeksi näin syksyllä.

Kardonit saivat paksun talvipeitteen koivunlehdistä ja oljesta.

Toivottavasti ne pärjäävät kevääseen.
Rattoisaa sunnuntaita kaikille!

Tapaus unikko

Osa sadonkorjuuta on siementen keruu. Ravistelen unikoiden siemekotia ja kun sisältä kuuluu rapinaa ovat siement valmiita poimittaviksi. Tänä kesänä on ollut sateita riittämiin ja joissakin kodissa siemenet olivat alkaneet jo itää.

Jokin lintu oli availlut tätä kotaa ja kosteudessa oli alkanut uusi kasvu.

Tässä kaikki siemenet ovat saaneet kosteutta ja päässet kasvun alkuun.

Mutta ei hätää, kunnollisia siemeniä tuli talteen runsaasti ja uutta on vielä kehittymässä. Viimeksi kylvetyt unikot tekevät nimittäin nyt nuppuja ja ehtivät varmaan vielä kukkia tänä syksynä.

Uuninpankolla kuivuu nyt monenlaista siemensatoa.
Unikoita

 Kehäkukkaa

Krassia, ruiskaunokkia, kääpiösamettikukkaa ja paljon muutakin pakattua toivoa seuraavasta kasvukaudesta.

Tuolla pehtoorin takana näkyy uusi pioniunikkokasvusto sekä mustakaali Nero di Toscanaa. Pehtoori tarkistaa onko oksien leikkaaminen sujunut oikeaoppisesti.

Rattoisaa viikkoa kaikille!

Ruusuja ja koiria

Blogitapaamisessa kesäkuussa kerätyistä yhdeksästä pensasruusun pistokkaasta on vain yksi hengissä. Karjalanruusu on jopa kehittänyt nupun, se haluaa esitellä kukkansa vielä tänä syksynä.

Perjantaina kävin tutustumassa ystäväni uuteen koiranpentuun. Musta Stig on saanut valkoisen pikkuveljen, Shregin.

Väsyttyään pikku hauveli viihtyi sylissäkin. Pentukuume alkoi taas nousta, mutta kotona Nero muistutti, että kissa riittää.

Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon, JPK!
Добро пожаловать в Autuas olo Aлександр Rаздорский!
Mukavia syyskuun viimeisiä päiviä kaikille!