31.1.2013

Minäkö omituinen?

Sain Villa Namun Tiinalta inspiroiva blogi -tunnustuksen. Kiitos, Tiina, ilahduttavasta huomiosta. Tunnustus edellyttää viiden omituisen tavan paljastamista itsestään.
Tämä osoittautui yllättävän vaikeaksi. Vaikka tiedän, että monet pitävät minua, hmm... erilaisena, niin näen itseni täysin normaalina ja tavallisena. Eli tähän voisi joku muu vastata paremmin, mutta yritän keksiä jotakin:

1. Kerään kuolleitten eläinten osia, kuten luita, kalloja, sarvia, hampaita, sulkia, siipiä, jalkoja, kynsiä jne. En näe niissä mitään kammottavaa tai pelottavaa, vaan esimerkiksi luiden muodot ovat äärimmäisen kiehtovia. Tein tätä jo lapsena. En kuitenkaan tappaisi mitään eläintä, löytöni olen tehnyt vaelluksillani luonnossa.

2. Viihdyn paljon yksin, ja kun sanon paljon niin tarkoitan paljon. Joskus voi mennä viikkoja, etten tapaa muita ihmisiä kuin ehkä sattumalta kaupassa tms.

3. Istun lähes aina japanilaisittain jalat koukussa takapuolen alla, myös tuolilla työtä tehdessäni.

4. Minulla on myötäsyntyinen kyky nähdä/ymmärtää asiat eri tavalla kuin useimmilla muilla. Ei aina kovin hyvä ominaisuus. Ryhmässä huomaan usein, että minulta jää pointti huomaamatta.



5. Olen aikuinen, mutta haluan leikkiä suurimman osan ajastani.

Elämää ja elämyksiä -blogin Pirkolta sain kaunis blogi -tunnustuksen, kiitos paljon. Tämäkään ei tullut ilmaiseksi vaan taas pitäisi kertoa kahdeksan asiaa itsestään.

Mitä enää keksisin, pitää pinnistellä.
1. Minulla on ruskeat silmät.
2. Jouduin joskus vamman takia kirjoittamaan vasemmalla kädellä ja ihmeekseni se sujui aika hyvin mutta tulos oli peilikirjoitusta.
3. Yhtä ajanjaksoa lapsuudessani varjosti pelko apinalaskusta. Olimme luokkaretkellä Korkeasaaressa ja apinahäkillä tarjosin kättään ojentavalle apinalle pennin rahan. Paluumatkalla junassa luokkatoverini totesi: "Apina varmaan syö sen pennin ja kuolee. Siitä lähetetään lasku sinulle ja apinat ovat hirveän kalliita." Pitkään odotin kauhulla suurta apinalaskua, joka lankeaisi vanhempieni maksettavaksi.
4. Vaikka vietän erakkomaista elämää, tutustun helposti ihmisiin missä kuljenkin.
5. Käydessäni viimeksi Helsingissä huomasin ruuhkametrossa, että minusta on tullut lupsakka maalainen, ihan vahingossa puhuin kanssamatkustajille.
7. Olen jutellut Leonard Cohenin kanssa.
8. Olen vastannut niin moniin kysymyksiin ja haasteisiin viime aikoina, että tämä saa riittää vähäksi aikaa.

52 kommenttia:

  1. Kerro ihmeessä, miten pääsit Cohenia jututtamaan? Minä olen lähes hipaissut häntä parikymmentä vuotta sitten, kun kävelimme samalla puolella Liisankatua tässä Krunikassa. Oli tyylikäs mies! Hän oli silloin konsertoimassa Suomessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, taisi olla samalla keikalla Suomessa. Tein pienen jutun konsertista erääseen lehteen ja pääsin haastattelemaan staraa. Jutellessamme piirsin hänestä jutun kuvitukseksi pienen luonnoksen, jonka hän signeerasi tyytyväisenä. Siinä sitten jutusteltiin vähän aikaa. En tiedä mistä tämäkin muisto pulpahti mieleeni.

      Poista
  2. Kivoja vastauksia taas meille kerroit. Mielenkiintoisesti ja kiehtovasti kerrot asioita päivistäsi. Tänne tulee aina mielellään lukemaan kuulumisia, ajatuksia ja katselemaan kuvia.
    Leppoisaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että viihdyt täällä. Leppoisia päiviä sinullekin.

      Poista
  3. Et sinä ole omituinen, sinä olet persoonallinen ja sehän on suuri rikkaus. Huomasin, että meissä on paljon samaakin. Ollaan vaan ylpeitä siitä, ettei olla massasieluja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy tunnustaa, että "toisinajattelu" on osaltaan auttanut minua menestymään työssäni, eli ei se niin huono ominaisuus ole. Olen samaa mieltä; mieluummin erilainen kuin massahenkilö.

      Poista
  4. OOOOO - olet jutellut Leonard Cohenin kanssa! Aaltoliike ja kumarrus maahan!
    Kyllä sitä paatuneinkin (ja syntyperäinenkin) kaupunkilainen huomaa maalaistuneensa, kun alkaa vahingossa juttelemaan muille :-D Kääk! Kerran satuin niin ystävällisesti opastamaan yhtä maalta tullutta ja ensi kertaa yksin Helsingissä liikkuvaa raitiovaunussa, jäin vielä samalla pysäkillä pois ja näytin suunnan, missä rautatieasema on, että hän totesi: enpä ollut tajunnut, miten ystävällisiä ihmisiä Helsingistä löytyy :-D En sitten korjannut asiaa ja sanonut, että en enää ole helsinkiläinen, vaan menköön rakkaan synnyinkaupunkini ansioksi.
    Hauskoja nuo hassut tavat, joillakuilla on pieniä juttuja, toisilla isoja elämää muovaavia juttuja, kaikki yhtä hassuja. Meitä on niin moneen junaan (ja spåraan).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin kuunnellut paljon Cohenin musiikkia ja eräässä lehdessä oli ennen hänen Suomen-konserttiaan mielestäni vähän ylimielinen ja kritisoiva arvio hänestä. Sain tilaisuuden pienesti valottaa omaa näkökulmaani. Onneksi meitä on moneen junaan ja metroon ja spåraan, olisi aika tylsää jos olisimme kaikki samasta muotista. Sain ruuhkametrossa kyllä hymyjä vastineeksi, olin itse vain kovin yllättynyt kun huomasin, että kaupunkilaisuus on niin minusta rapissut pois.

      Poista
  5. Olet onnentyttö. On kivaa poiketa massasta. Oli mielenkiintoista lukea kiinnostuksestasi eläinten luihin ym. Luonnosta löytyy mahtavia rakenteita, niin kasveista kuin eläimistäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei minua kauheasti haittaa omat omituisuuteni. Tärkeintä on tulla hyvin toimeen itsensä kanssa, silloin voi kohdata maailman ja muut ihmiset avarakatseisemmin.

      Poista
  6. Voi miten ihania juttuja muistit kertoa itsestäsi! Naurettiin ihan yhdessä mieheni kanssa täällä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että vuodatukseni viihdytti :)

      Poista
  7. Sinulla on ainutlaatunen kyky nähdä asiat omalla tavallasi. Meidän yhteiskunnassa on vallalla niin vahva yhdenmukaisuuden paine, että helposti tulee tunne siitä, että kokee/näkee/käsittää asiat jotenkin väärin. Toivon kovasti, että meilläkin osattaisiin enemmän kunnioittaa ja hyödyntää tätä ihmisten erilaisuutta. Tiimityössä näitä asioita opetellaan.
    Mahtavat sulat - minäkin niitä kerään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhdenmukaisuuden paine saattaa tuottaa paljon tuskaa varsinkin herkille ihmisille. Minäkin toivoisin, että erilaisuudelle olisi tilaa kukoistaa, se on rikkaus. Sulat, jos mitkä ovat mielenkiintoisia ja kauniita, mutta myös ällistyttävän kestäviä. Olen kovin ylpeä mittavasta kotkansulkakokoelmastani :)

      Poista
  8. Kivoja vastauksia kerroit:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että jaksoit lukea koko pitkän vuodatuksen :)

      Poista
  9. Apinalasku oli ihan huippu :). Ja mielenkiintoista kaikenkaikkiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apinalasku on hyvä esimerkki turhista peloista, jotka synkistävät ihmisten elämää. Nyt se on minusta hauska muisto, mutta silloin lapsena pelko oli todellinen.

      Poista
  10. Vastauksistasi löytyy aina jotain aitoa ja ajateltua... Onnellinen tilanne, jos viihtyy hyvin yksin, mutta tulee silti monenlaisten ihmisten kanssa toimeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Muistan kun nuorena tajusin, että kestän hyvin yksinoloa, koin suuren voimantunteen, ymmärsin, että kyllä minä pärjään tuli mitä tuli. En ajatellut pärjääväni ilman muita ihmisiä, mutta koin voimaannuttavana sen, että viihdyn omassa seurassani.

      Poista
  11. Viihdyttävät vastaukset :)
    Ja eläköön erilaisuus! Persoonallisuus saisi olla enemmänkin uusiutuva luonnonvara tänä tasapäistämisen aikana!
    Voin kuvitella tuon apinalaskun odottamisen pelon hyvin, lapsena tuppaa saamaan noita kauhukuvia mieleensä ihan mitättömistä asioista eikä sitten uskalla paljastaa pelkoaan - ja kuinka helposti se olisi ollut pois pyyhitty!

    Sullekaan tuskin olisi tuottanut tuskaa tuo mun taannoinen puhekielto :)
    Ja niinhän sitä sanotaan että ensin täytyy viihtyä omassa seurassaan ennekuin voi viihtyä muiden seurassa - ja olettaa muidenkin viihtyvän myös sinun seurassasi !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että viihdyit :) Olen ehkä enimmän aikaani elänyt vähän marginaalissa ja ympärilläni on ollut persoonallisia ihmisiä, joten pidän sitä aika tavallisena :) Sellaisessa ympäristössä erilaisuutta arvostetaan ja tuetaan. Lapsuuden kauhukuva olisi tosiaan kuitattu nopeasti naurulla jos olisin uskaltanut avautua ongelmani kanssa :) Ihan turha huoli pitkän aikaa. Puhekielto ei tuottaisi ongelmia, puhun puhelimessakin tosi vähän, Nerolle pitää kuitenkin vähän puhua tai ainakin kuiskutella. Sanotaan myös, että pitää pitää itsestään, jotta voi pitää muista.

      Poista
    2. Fabulousta :)

      Jos teillä on sulat pöllynnyt, luut kolisseet ja Neron karva silityksestä sähköinen, niin syyllinen ilmoittautuu....mä olen puoli päivää teidän nurkkia kolunnut - ja oppinut paljon niin valaan luista, koppakuoriaisista ja kuin ties vaikka ja mistä! Kaikki luettu! Ja loppui kesken :D

      Kiitos!!!

      Poista
    3. Vähän minusta tuntuikin, että täällä liikkuu joku :) Onnittelut urakasta jos kaiken jaksoit lukea, blogi täyttää reilun kuukauden kuluttua kaksi vuotta, joten kaikenlaista on tullut kirjattua, tilastosta näen, että postauksia on kohta 500. Jatkoa seuraa :)

      Poista
    4. Hyvä! Matkassa mukana :)

      Poista
  12. Sinä olet ihanalla tavalla omituinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos pitää olla omituinen niin hienoa olla sitä hyvällä tavalla :)

      Poista
  13. ihanat vastaukset!
    moniin näistä voin samaistua. olen itsekin vähän kummallinen :)
    cohenin musiikki on mukavaa.. itse pidän tosi paljon myös joan baezista ja cat stevensistä :)
    mä kans nään asiat vähän omalla tyylillä ja pointit menee usein ohi,mutta onneks on myös ne omat pointit :) luovuus on voimavara, sen on onneksi oppinut vanhemmiten.
    sun erittäin suuri vahvuus on just siinä että teet asioita sun tyylillä, kaikki on oikeestaan aika omaleimaista täällä ja se on syy siihen miksi täällä on mukavaa vierailla. Anna vaan jatkossakin olla oman itsen valloillaan niin se on paras tapa olla ja elellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on ollut tunne, että sieltä löytyy vähän sukulaissielu :) Iän myötä oppii jotain asioiden tärkeydestä ja jos hyvin käy myös ajattelemaan omilla aivoillaan. Valmiita totuuksia voi aina kyseenalaistaa, eikä se, että aina on toimittu jollakin tietyllä tavalla välttämättä tarkoita, että se on oikein. Luovuus ja terve itsetunto ovat valtava voimavara. Vieraillaan ♥

      Poista
    2. mulla on ollu ihan sama tunne :)
      niin se on, on hyvä että joskus tekee asioita eritavallakin,
      omat aivot on parhaat, vaikka joskus meneekin yli ymmärryksen itellä tai muilla :D eripuolet on vain hyvä lisä.

      Poista
  14. Oman itsensä kanssa viihtyminen on tärkeä taito. Ja onnellisia me olemme ketkä sen osaamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, monta mutkaa poistuu elämästä kun tulee itsensä kanssa toimeen.

      Poista
  15. Jos tykkää itsestään niin on helpompi viihtyä omassa seurassa ja helppoa olla toistenkin kanssa..
    Erilaisuus on sekä vaikeaa että ihanaa..
    Ollaan vain sitä mitä ollaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisää huomattavasti yleistä tyytyväisyyttä jos jokainen saa olla mitä on. Kunhan ei fiksaudu minäkuvaansa ja ymmärtää, että muutos on käynnissä kaiken aikaa.

      Poista
  16. Minustakaan kuolleiden eläinten osissa ei ole mitään kammottavaa, jos ne ovat löytyneet niin kuin kerroit, vaelluksilta luonnossa. Metsästysmuistot ovat sen sijaan mielestäni hyvinkin kammottavia. Täällä blogissasi on ihanan avartavaa vierailla. Niin ja Helsingin ruuhkametrossa tuntemattomille jutteleminen on vähän omituista, hyvällä tavalla.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iloista kuulla, että vierailut täällä avartavat :) Ruuhkametrossa kukaan ei tuntunut panevan pahakseen vaikka spontaanisti avasin suuni, niin kuin meillä päin on tapana.

      Poista
  17. Kyllä oli aluksi vaikea tottua kun bussikuskit toivottivat huomenta, kun aamuisin nousin bussiin. Helsingissä olet humalassa tai muuten omalaatuinen jos erehdyt suusi avaamaan. Hyvä kun selvisit apinalaskusta. Olisit varmaan päässyt ennätystenkirjaan ekana suomalaisena:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apinalaskuepisodi meni onnellisesti ohi :) On apinan aliarviointia ajatella, että se söisi rahat. Varmaankin laittoi pankkiin :)

      Poista
  18. Olipas hauska lukea nämä! Jotekin minua hihityttää tietää tällaisia suuria paljastuksia ihmisesta, jota ei ole koskaan tavannut tai nähnyt. Jos sitten joskus kohtaisimme, niin voisimme sujuvasti ryhtyä keskustelemään vaikkapa apinalaskusta! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogien ja varsinkin kommenttien kautta oppii tuntemaan ihmistä, vaikka paljastukset eivät niin suuria olisikaan :) Minäkin tiedän Mammasta ja Helmistä yhtä ja toista, joten keskustelunaiheita ei puuttuisi.

      Poista
  19. Minäkin kerään luita. Kauniita muotoja. Viime kesänä osuin auton päälleajaman rantakäärmeen luokse. Se oli kuollut. Surkuttelin sitä hyvin pitkään, rantakäärmeet ovat ihania mutta ajattelin lopulta olla käytännöllinen ja vein sen muurahaispesään ajatellen saavani siitä upean luurangon. Joku vain nappasi sen pesästä ennen kuin sille oli mitään tapahtunut. Leikö kettu käynyt paikalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että joku muukin harrastaa luunkeräilyä. Kerran laitoin kuolleen fasaanin pään muurahaispesään, sekin katosi. Ehkä muurahaiset veivät sen varastoonsa tai joku nälkäinen löysi eineekseen, kuten sinun käärmeesikin.

      Poista
  20. Leonard Cohenin keikka muutama vuosi sitten Hesassa oli elämäni vaikuttavimpia keikkoja. Ja sä oot sen kaveri ;)
    Hei, kuka muka edes tahtois olla normaali -sehän tarkoittaisi tylsää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, minä olen sen buddy :)
      Mikä nyt sitten on normaali, pidän itseäni aika normaalina, kuitenkin. Mutta sehän on vain minun mielipiteeni.

      Poista
  21. Ihania juttuja kerroit itsestäsi Ja apinasta oli hauska lukea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun ehdit käydä kurkkaamassa :)

      Poista
  22. Noita vastauksia on kiva lukea. Niistä hiukkasen etsii aina itseäänkin, mikä on yhteistä ja mikä ei. Minä en pysty enää istumaan hetkekään polvisillani japanilaisittain. En saa jalkojani siihen asentoonkaan, en uskalla edes yrittää. Nivelkulumia...
    Jos koet, että ryhmässä sinulta jää pointti huomaamatta, varmaan myös, että ryhmässä sinun pointtisi jää muilta tavoittamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on tunne, että ryhmässä tulen kyllä kuulluksi ja usein ymmärretyksikin, vain minun on joskus vaikea hahmottaa mikä oli asian pointti. Mutta osaan kyllä kysellä jos tunnen tarvetta. On kyllä myös tilanteita, joissa oma pointti jää muilta ymmärtämättä.

      Poista
  23. Minä heti kuvittelin itseni vastaavaan tilanteeseen pienenä kuin apinalaskutapaus oli. Ja olisin huolestunut tavattomasti, jos joku olisi sanonut, että minua ja vanhempiani odottaa iso lasku.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsen hyväuskoisuus aiheutti turhaa huolta. Onneksi laskua ei koskaan kuulunut, mutta kokemus jäi pysyvästi mieleeni.

      Poista
  24. Minustakin on hienoa, että on persoonallisia ihmisiä...se on sitä elämän rikkautta:) Mukavaa viikonloppua sinulle Cheri!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi hienoa jos jokainen saisi toteuttaa itseään ilman pelkoa torjutuksi tulemisesta. Meillä kaikilla on halu tulla hyväksytyksi yhteisössämme. Mukavaa viikonloppua sinullekin Maarit!

      Poista

Kiitos kommentista