4.12.2013

4. luukku, taikajuomaa kukkapenkistä

Upea, vanha, messinkinen teelasin pidike löytyi kirppikseltä.
Marjukka kertoi blogissaan Arjen iloja etsimässä kiinnostavaa tietoa siperianteestä, jolla on paljon hyviä vaikutuksia, se edesauttaa jaksamista, tehostaa kehon/maksan toimintaa ja lisää elimistön kykyä ottaa voimavarat käyttöönsä.
Koska siperiantee kasvaa kukkapenkissäni niin piti oitis kokeilla.

Koska vielä ei ole paljon lunta kävin poimimassa teelehtiä. Ruskeiden, fermentoituneiden lehtien sanotaan olevan parhaita koska niissä on vähemmän karvasaineita, mutta kaikki vaikuttavat aineet tallella. Pesin lehdet hyvin, nehän ovat kuin nahan paloja. Tein heti keitettä: Pari, kolme lehteä keitetään litrassa vettä muutaman minuutin ajan ja annetaan hautua 10-15 minuuttia. Juoma siivilöidään ja nautitaan laimennettuna vaaleaksi teeksi, kuumana tai kylmänä kupillinen 1-3 kertaa päivässä. Keite säilyy jääkaapissa muutamia päiviä. Maku on mieto ja miellyttävä, juomaan voi lisätä hunajaa tai kuten minä tein; maustoin kuuman juoman inkiväärillä.


Keräsin lehtiä myös kuivattavaksi. Toisin kuin syksyllä, Nero närkästyi kuivurista siinä määrin, että lopetin sen käytön ensimmäisen satsin jälkeen ja kuivasin lehdet hellan päällä pellinvarressa. Murskasin kuivat lehdet tiiviiseen purkkiin. Nyt olen kokeillut juomaa joitakin päiviä ja vakuuttunut sen tehosta. Nuorruin heti monta vuotta :) olo tuntuu energisemmältä ja jotenkin tuntuu kuin olisin herännyt talvitokkurasta. Suosittelen kokeilemaan sillä useimpien puutarhassahan kasvaa

VUORENKILPI!
Satoa voi korjata vielä joulukuussa.
Marjukalta löytyy lisätietoa ja kiinnostavia linkkejä.

46 kommenttia:

  1. Että täh ! Luin innokaana eteenpäin, että mitäs ihmerohtoa kukkapenkissäsi kasvaakaan :)
    Tee kuulosti passelilta tähän vähän nuutuneeseen talvihorros-oloon. Mutta, että vuorenkilpi ? Niin se vaan on, että joskus ei näe metsää puilta ja parhaat jutut ovatkin ihan nenämme edessä.
    Mulla itellä ei vuorenkilpeä ole mutta tutuilla varmaan, joten ei muuta kun kyläilemään ennen lumentuloa paikkaan jossa moinen virkistäjä lymyilee, hahaaa

    Ihanaa neljättä luukkupäivää ;DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onkos sinullakin talvihorrosolo? Tuntuu, että olet aina niin energinen, oli kesä tai talvi :) Kannattaa kokeilla tätä miellyttävää rohtoa, joka on niin helposti saatavilla.

      Poista
  2. Ihana teelasin pidike! Mulla on lapsuudenkodista teelasinpidikkeitä, tosin erilaisia ja lasit ovat jo vuosia sitten kadonneet tai menneet rikki. Kirppareilta olen yrittänyt niitä metsästää, mutten ole ainuttakaan löytänyt... Ihanaa joulukuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olen tottunut juomaan teen lasista ja keräillyt sekä laseja, että pidikkeitä kirppareilta. Sopivan lasin löytäminen ei aina ole helppoa, mutta kyllä niitä on löytynyt silloin tällöin.

      Poista
  3. Cheri, nyt varmaan nuorrun sata vuotta, sillä kaikki meidän mahdottomat hoitaa -rinteemme kasvavat tylsää vuorenkilpeä;) Kiitos piristävävästä vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on runsaasti vuorenkilpeä monessa, mahdoton hoitaa paikassa :) Viime kesänä karsin sitä keskeltä pihaa ja siirsin maakellarin katolle. Kasvihan on vähään tyytyväinen ja hoitaa itse itsensä, sen kukinta on kaunis keväällä ja ainavihannat lehdet ilo talvellakin.
      Nyt vain teetä keittelemään, lehtiähän ei välttämättä tarvitse kuivata, vaan suoraan puskasta poimitut käyvät hyvin. Mutta kuivaamalla voi taata saatavuuden jos sataa paljon lunta. Olisi kiva kuulla kokemuksia teestä, vaikutuksethan ovat yksilöllisiä.

      Poista
  4. Kyllähän vuorenkilpeä olisi, "uskaltaisikohan" kokeilla :))
    Ihana teelasin pidike.!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeile ihmeessä, en usko, että siitä on mitään haittaakaan.

      Poista
  5. Kaunein koskaan näkemäni taikajuomalasi! Tullapa tuollainen vastaan kirpparilla :) Omani ovat tylsiä, vain reilut 20 vuotta sitten idästä tuotuja.

    Jaahas, nyt lienee pakko kipaista Namussa, siellä ei ole tuosta rohdosta pulaa. Melkein jo vesi herui suupielestä, kun luin tarinaasi - tai taisikin olla se talvinuutuneisuus joka yritti lähteä livohkaan jo pelkästä lukemisesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komea pidike maksoi 50 senttiä, luultavasti löytynyt jostakin romukopasta, eikä myyjä tiennyt mikä kuppi se on. Minulla on myös neuvostoteelasinpidikkeitä ja kyllä nekin ovat minusta kauniita ja jotenkin nostalgisia. Tee lisää fyysistä jaksamista parantamalla veren hapenottokykyä. Kokeile!

      Poista
  6. Jaahas, olisko aika pistää flunssat ja väsymykset nippuun kun apu löytyy niinkin läheltä kuin Lillasta! Onnistuiskohan kuivaus saunan ylälauteella? Ilmankosteus taitaa olla sitä luokkaa, että ilman kuivuria ei taida kuivua edes pyykit kunnolla....
    Ja Tiinaa on pakko kompata, ehdottomasti kaunein teelasinpidike! Minä pistin omat (kai likemmäs kolkyt vuotta sitten tuodut) kirppikselle ja yks mamma hyökkäs niiden kimppuun niin kiireesti, että mulle tuli erittäin hyvä mieli :) -taisivat päästä hyvään kotiin.
    Täytyypä lähteä tutkimaan tuo linkki...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saunan jälkilämmössä, ritilän päällä varmasti onnistuu siinä kuin hellan päälläkin. Lehtihän on pesun jälkeen nahkea, mutta kuivuu nopeasti. Keitettä voi tehdä suoraan poimituista lehdistäkin, mutta kuivaaminen on paras tapa säilöä juoma-aineet. Minulla on ollut blogissa noita neuvostopidikkeitä ja niiden perään on moni haikaillut. Niissä on tunnelmaa :)

      Poista
  7. Vuorenkilpeä löytyy pihaltani, joten täytyypä kokeilla. Aivan upea tuo messinkinen teekupin pidike ja kestää taatusti aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että tuo teelasinpidike on hyvin vanha, se on raskas ja vankkatekoinen, kuinkahan monet teet siitä on juotu. Kokeilepa siperianteetä ja kerro miltä vaikutti.

      Poista
  8. Älä nyt liikaa sitä teetä killitä, ettet ihan lapseksi muutu taas! :D
    Minulla ei kasva pihalla vuorenkilpeä, joten täytyy vain kärvistellä harmittavan vanhenemisen kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teen yliannostuksesta ei ole hyötyä, sillä vaikutus on systeeminen, eli kehon oma toiminta tehostuu, se ei toimi dopingin tavoin :) Vanheneminen ei haittaa yhtään, mutta väsyminen ottaa joskus voimille.

      Poista
  9. ...ja nyt poimimaan vuorenkilven lehtiä...:)

    VastaaPoista
  10. Oho, että vuorenkilvestä saisi tuollaista teetä, onpas yllättävää. Mietin vain, että eikö tummissa lehdissä ole mitään pilaantunutta kuten mädäntynyttä, hometta tms.? Mutta mielenkiintoista, jos omasta kukkapenkistä löytyisi piristystä jatkuvaan talviunisuuteen;) Täytyy ehdottomasti kokeilla, kun nyt ensin juon pakuriteetä jonkin aikaa. Kiitos vinkistä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietysti on hyvä katsoa, ettei lehdissä ole mitään haitallista. Minä en huomannut niissä hometta ja mätiä lehtiä en poiminut. Paksun varsiosan poistin, sillä se vaikutti "löysältä", mutta muuten lehdet tuntuivat hyviltä pesun jälkeen. Vihreitä lehtiäkin voi tietysti käyttää jos epäilee ruskeiden laatua. Kokeilen tätä nyt jonkin aikaa ja kerron jos huomaan jotain muuta kuin piristäviä vaikutuksia.

      Poista
  11. Siis eikä! Tämmöistä en olisi arvannut, tosin ihmettelin hieman lehden suurta kokoa... Mitenkäs se on maun kanssa? Minä juon teetä päivittäin, vahvaa haudutettua mustaa valkaisuaineen kanssa yrttiteen ystävä en ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maku on mieto, juuri sellainen yrttiteemäinen. Mutta eihän mikään estä sekoittamasta siperianteehen vaikka Assamia :) Oikea tee onkin aika terveellistä, se on hyvä kversetiinin lähde. Kversetiini taas on erinomainen antioksidantti ja luonnollinen antihistamiini mm.

      Poista
  12. Vastaukset
    1. Olin oikein iloinen tästä löydöstä.

      Poista
  13. Hmmm, tätä taikajuomaa voisi todella kokeilla, ainesosaa löytyy reilusti pihamaalta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeilepa, kun aineetkin ovat käsillä :)

      Poista
  14. Olipa hauska juttu! Ainoa vain, että juuri tuota ei pihallani kasvakaan enkä oikein välittäisikän, minulla on asenneongelma tuon jäykän ulkomuodon suhteen.
    Mutta nuo hyvät ominaisuudet kyllä kelpaisivat, ja onhan vuorenkilpi varsin ansiokas puutarhakasvi omalla tavallaan. Hmm. Onneksi olen kuitenkin energinen ikinuori muutenkin ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pidän vuorenkilvestä, se on hyvä, ikivihreä peitekasvi paikoissa, missä mikään muu ei menesty, kuten keskellä nurmikkoa olevan matalan kiven päällä. Karsin sitä reippaasti viime kesänä, mutta siirsin taimet maakellarin katolle, joka on sille aivan oiva paikka. Lisäksi keväinen kukinta on minusta kaunis. Kaikki eivät tarvitse taikajuomaa :)

      Poista
  15. No jopas jotakin, että tuollainen mahtava ominaisuus tällä parjatulla kasviparalla. Otan vinkistä vaarin ja alan hauduttelemaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kokeilla, vaikutukset ovat tietysti yksilöllisiä ja olisi kiva kuulla onko niitä muillakin.

      Poista
  16. Ohhoh, kiitos loistavasta vinkistä. :) olen ollutkin viimeiset puoltoista viikkoa niin väsynyt ja kiukkuinen, toinen käsi karkkipussissa joten tuo voisi olla pelastus. Kerron jos uskaltaudun makusille. :)
    Kaunis on myös teekuppisi, oikea aarre. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi vaikutus, jonka huomasin alussa oli ruokahalun tasaantuminen. En syö kauheasti makeaa, joten en osaa sanoa vaikuttaako tee myös makeanhimoon. Oletko kokeillut kromia, se on hyvä lääke liialliseen karkkihampaan kolotukseen.

      Poista
  17. Ooh, tämäpä onkin mielenkiintoinen juttu! Kokeiluun :)

    VastaaPoista
  18. Mielenkiintoista! Olisi ihana nuortua vuosia, eikä lisäenergiakaan (sellainen, joka ei sitten kerry vyötärölle) olisi pahitteeksi :) Mökillä kasvaa vuorenkilpeä hassussa paikassa, enkä ole oikein keksinyt mitä sille tekisin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähdennän, että nuortuminen on sisäistä, ei ulkoista. Luulisin. Vaikka pirteys vaikuttaa tietysti myös ulkonäköön :)

      Poista
  19. Yhdyn Jonnan kommenttiin !
    Ihan samoissa fiiliksissä olen ja voimia tarvittaisiin vielä kovasti ennen uuden vuoden viikon lomia ; tiedänkin mitä systerin landen saunanlauteilla on nyt viikonloppuna minun lisäkseni :)
    Ohhoh..enpä ole moista tietänytkään vuorenkilvestä...ja vielä hyvän makuista ...
    Olen alkanut pitää tuon kasvin ulkonäöstä; pikkuinen kukka itsessään on söpö ja lehden muoto on kaunis.
    No...kaunis on teelasinpidikkeesikin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin hyväksyn puutarhaani tuon hyljeksityn kasvin, minusta lehdessä on erittäin kaunis muoto ja mielenkiintoinen kiehkura varren ja lehden yhtymäkohdassa, olen joskus kuvannut juuri sitä kohtaa. Toivottavasti juomasta löytyy kaivattua piristystä.

      Poista
  20. Olen aina luullut, että vuorenkilpi viihtyy paikassa kuin paikassa. Se ei kuulu suosikkikasveihini, mutta sitä on kuitenkin lahjan muodossa päätynyt mökille...mutta sepä ei kasvupaikassaan leviä ja muutenkin tuntuu kituuttelevan. Ehkä niistä lehdistä parit kupposet saisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on sellainen mielikuva, että kasvi menestyy missä tahansa. Lapsuuteni mökillä se kasvoi metsäisellä tontilla, kotitalossani kiviaidan päällä ja täällä kiven päällä ja ison kiven ja valtavan koivun juurella ja kellarin katolla, eikä valita vaan leviää innokkaana. Mikäkähän sinun vuorenkilpeäsi vaivaa? Koti-ikävä :)

      Poista
  21. Nyt, heti, energisyyttä ja kaikkea mainitsemaasi tännekin;) Minullakin on ollut asenneonelma vuorenkilpeä kohtaan. Mutta ensi kesänä sitä lähtee kasvamaan ihan tämän postauksen ansiosta! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuorenkilpi kasvoi täällä ennen minua ja saa jatkaa elämäänsä vastakin. Sen arvo nousi tietysti aika paljon kun nämä terveysvaikutukset kävivät ilmi :)

      Poista
  22. Ai että tuollaisista lasinpidikkeistä olen haaveillut... minulla on vaan tylsiä Tsaikkoja. Mutta tuo vuorenkilpijuoma! Sitä mun pitikin kokeilla, mutta unohdin. kiitos muistutuksesta. Huomenna tonkimaan lehtiä lumen alta... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika harvoin noita todella vanhoja lasinpidikkeitä tulee vastaan, mutta olen löytänyt muutamia. Tsaikkakin on kaunis vaikka se onkin ihan eri muotokieltä. Kannattaa kokeilla siperianteetä kun lehtiä vielä löytyy. Keräsin korillisen kuistille, ne ovat jäässä, voin ottaa siitä tarpeen mukaan haudutettavaksi tai kuivattavaksi.

      Poista
  23. Itsenäisyyspäiväksi luvattiin tänne eteläänkin lunta, joten pitääpä tänään kipaista pihamaalle. Meillä on vuorenkilpeä siellä täällä. Se ei ihan lempikasvini ole, mutta kestävä ja helppo sekä erinomainen monistettava, sillä se lähtee kasvamaan onnettomistakin aluista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä satelee jo hiljalleen lunta. Vuorenkilpi on todella sitkeä kasvi, tökkään vain irtirevityt kasvit muualle maahan ja se ei ole moksiskaan. Avokompostissakin se alkoi kukoistaa lehtikasan päällä. Ehkä sitä voimaa ja sitkeyttä uuttuu teehenkin :)

      Poista

Kiitos kommentista