20.4.2012

Pelon ilmapiiri

Kevään mittaan ovat ilveksen jäljet kiertäneet pellolla pihapiiriä vaarallisen läheltä. Nero on ollut hieman säikyn oloinen, ulos mennessä se jää pitkäksi aikaa ovenrakoon tiirailemaan onko reitti selvä. Kun yöllä hain sitä aitanparvesta se murisi uhkaavasti pimeyteen. Toivon, että kissapeto siirtyy rauhallisempiin korpiin, kun pihalla liike lisääntyy. Lumi ei enää paljasta sen jälkiä. Kun lähdimme rantaretkelle, pörhisti Nero karvansa näyttääkseen suuremmalta, sitä selvästi jännitti ja arvelutti koko retki.
Pelästyimme molemmat pahanpäiväisesti kun yht'äkkiä jalkojemme juuresta nousi siivilleen suuri lintu. Haikara on pesinyt järvellä jo useana vuonna.

Viime keväänä Nero teki hurjan löydön: rannassa, savusaunan takana makasi kuollut peura. Tai oikeastaan vain peuran jäänteet: valtava karvapilvi ja kaluttu luuranko. Se oli toiminut talven ajan ravinnonlähteenä monille eläimille. Kuolinsyy on epäselvä. Nero oli aivan töpinöissä ja käyttäytyi kuin olisi itse kaatanut peuran. Se otti karvankappaleet hengiltä moneen kertaan ja hankasi itseään peuran jäänteisin, merkiten saaliin omakseen.

Olen korjannut peuran pois, mutta rantaretkillä Nero haluaa aina viettää pienen muistotilaisuuden ja kieriskellä peurankaatopaikalla.

Ja kenen jälki tämä sitten on? Painallus on 10 cm pitkä ja noin
7 cm leveä. Onnistuin löytämään vain yhden kuvion. Astuja on ollut parinkymmenen metrin päässä portailtamme, tulossa ovelle päin. Toivoisin, että se on koiran jälki, mutta täällä ei tietääkseni liiku irrallisia, suuria koiria. Mikä iso koiraeläin jää jäljelle?

Minä en osaa pelätä näitä arkoja petoja. Mutta tuon ilveksen suhteen on ollut kova huoli Nerosta. Sutta pääsee pakoon vaikka puuhun, mutta ilveksellä on samat taidot kuin kissalla.

Lämpimästi tervetuloa lukijoiksi Tarja ja Matkatar!

22 kommenttia:

  1. Nero on aika jylhä, intensiivisen oloinen kissa :) aivan huikea katti siis :) :)

    VastaaPoista
  2. Nerohan käyttäytyi kuin oikea kaataja. Kuvasta voin hyvin kuvitella kuinka kissa on ollut täpinöissään!
    Pelottavia nuo ilveksen jäljet jos ne kiertelevät lähistöllä. Ilveksiä alkaa olemaan jo liikaa, niistä tulee rohkeampia ja helpon ravinnon perässä ne hakeutuvat asutuksen alueella. Noista petohavainnoista kannattaa ilmoittaa paikallisen riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilölle. Yhteystiedot löytyvät Suomen riistakeskuksen sivuilta: http://www.riista.fi
    Havaintojen ilmoittaminen on tärkeää sen vuoksi että kantaa voidaan seurata, saadaan todellinen kuva tilanteesta ja ehkä uusia kaatolupia myönnetään.
    Peura on muuten voinut joutua ilveksen saaliiksi.

    VastaaPoista
  3. Samoin ajattelin minäkin niinkuin Myrsky.
    Itse en kuitenkaan osaisi pelätä. Ajattelen, niiden eläimien kuuluvan luontoon. Kissan puolesta silti minäkin kauhistuisin.

    Upeaa, että sait kuvattua tuon ison tassunjäljen.
    Ja Nerohan on varsinainen saaliinvalloittaja :) Pörhistää itsensä ja lähtee jatkamaan matkaa. Ei ihan mikään arkajalka!

    VastaaPoista
  4. a k i s s f r o m t h e p a s t , huikea katti on :) Onneksi myös hyvin neuvokas ja varovainen.

    M y r s k y , Nerolla on villieläimen vaistot. Asumme melko suurella autiolla niemellä, joten tänne eksyy kaikenlaisia eläimiä, varsinkin kun jääkeleillä. Eräs metsästäjä kertoi, että täällä on liikkunut pantasusi. Heiltä ilves oli vienyt kissan, joten kyllä petojen liikkeet ovat tiedossa. Ajattelin myös, että peura on ilveksen saalis, mutta koska se oli hakeutunut rakennuksen viereeen ja osittain saunan kuistin alle, se on saattanut olla myös syksyllä metsästyksessä haavoittunut.

    VastaaPoista
  5. M a t o n k u d e , luotan aika paljon Neron vaistoihin. Se pysyttelee turvallisilla alueilla ja kuulee pienimmänkin rasahduksen ja haistaa tuulen kuljettamat aromit. Monta eläintä olen bongannut retkillämme vain koska Nero havaitsee niin paljon sellaista mikä jää minulta huomaamatta. Pihan rakennukset tuovat sille myös turvaa. Jälkiä näkyy talvella melko usein, mutta ilveksen jälkiä en ole ennen huomannut noin lähellä pihaa.

    VastaaPoista
  6. Voi nyt on oltava tarkkana Neron puolesta. Minä olen jo kolmesti antanut kissanpennun erääseen maalaistaloon, josta ilves on sitten napannut ne. Enää en anna sinne ilveksenruokaa. Ilvespaholainen kun pääsee kissan perässä joka paikkaan. Laitappas aina välillä juttua Nerosta, että tiedetään sen selvinneen tästä keväästä. Minua ainakin alkoi nyt huolestuttamaan Neron puolesta.

    VastaaPoista
  7. S u d e , ilveshän on liikkunut täällä varmaan jo pitkään ja Nero on ollut erityisen varovainen. Se ei esimerkiksi enää kävele kanssani postilaatikolle, joka sijaitsee muutaman sadan metrin päässä, vaan jää pihan laidalle odottamaan. Siitä, että Nero on puolivilli on varmaan etua tässä tilanteessa. Sillä olisi varmaan paljon kerrottavaa noista pedoista. Toki laitan juttuja Nerosta ja uskon, että pedot hakeutuvat muualle kun pihaelämä alkaa ja mökkeilijät palaavat rannoille.

    VastaaPoista
  8. Voi pientä suurta kotipantteria! Ilvestä minäkin pelkään kissojeni puolesta, vaikka kotisaarella siitä ei varmoja havaintoja olekaan. Peurakanta on meillä niin suuri, että niissä mahdollisen ilveksen tulon saarelle huomaisi heti, kun löytyisi raadeltuja peuroja, tai laidunkauden aikana vasikoita.
    Toivottavasti Nerolle ei käy mitään! Vapaasti maalla liikkuvaa kissaa on surku vangita, jos paikka on muuten turvassa kaukana isoista teistä. Mutta ehkä suuren häkin rakentamista voisi joskus ajatella, näin olen miettinyt, jos meillepäin tulee ilveksiä.
    Ransukin käyttäytyy joskus hassun arasti, mutta en ole varma, onko se villieläin vai Vippe-kolli, joka on lähistöllä. Lumessa meillä näkyy lukuisien peuran jäkien lisäksi mm. mäyrän jälkiä, ehkä kissa kunnioittaa myös mäyrää, onhan se suuri eläin.
    Tuo Neron saalistus ja kieriskely on niin ♥ Ihana kotipantteri!

    VastaaPoista
  9. S a i l a , suuri saalistaja, ainakin omasta mielestään. Se esitteli peuran minulle, että katso mitä sain! Nerolla on villipennun elämä takana ja se tuntee olevansa turvassa vain ulkona, sisätiloissa se ajattelee olevansa vähän loukussa. Ei ole sellaista optiota, että sitä ei päästäisi ulos, se vaatii päästä pihalle. Viime yönä tosin käytin sitä valjaissa asioilla, yöthän ovat suden hetkiä. Meillä on myös mäyriä ja niillekin Nero murisee kumeasti. Se huomaa myös sisällä jos mäyrä tai supi kulkee puutarhassa. Vieraat kollit meilläkin aiheuttavat täpinöitä ja jos niitä liikkuu on Neron partioitava pihalla kaiken aikaa. Tällä hetkellä prinssi kuitenkin nukkuu onnellisena sohvalla ja seikkailee unissaan viikset väpättäen. On se ihana kotipantteri.

    VastaaPoista
  10. Onpa Nero ihme peurankaataja. Jotenkin liikuttavaa, että hän haluaa pitää muistotilaisuuksia ja kieriskellä peurankaatopaikalla. Tuo sivuprofiilikuva Nerosta on myös tosi kaunis, Nero on siinä hyvin tarkkaavainen ja varuillaan. Mikä ihme tuo iso jälki sitten jollei suden. Huh. Koski Tl:ssäkin yksi kissa katosi mieheni kotitalon navetasta viime syksynä ja sen epäiltiin joutuneen ilveksen saaliiksi. Nero varmaan tarvitsisi vähintään suojelusenkelin.

    VastaaPoista
  11. P a u l a , suursaalis on syöpynyt Neron mieleen lähtemättömästi. Nerolla on erinomainen suojelusenkeli, joka on valppaasti hoitanut tehtävänsä jo monta kertaa kun on ollut henki hiuskarvan varassa. Ei tosin petojen vaan ihmisen toimien johdosta.

    VastaaPoista
  12. HUOM. tulin ajatelleeksi, että tuosta edellisestä kommentistani voi saada väärän kuvan. Kukaan ihminen ei tahallaan ole aiheuttanut Nerolle mitään pahaa, maalaiselämässä vain on paljon riskejä katiskoineen, supiloukkuineen ja rotanmyrkkyineen. Onneksi kissa ei tee samaa virhettä kahdesti.

    VastaaPoista
  13. Voihan metsästävä musta pantterisi, hassuna hajuihin. Tuovat varmaan kivat muistot...
    Onneksi ei tarvitse miettiä mitään ulkomaailman vaaroja, kun meidän kisut ulkoilee häkissä!

    VastaaPoista
  14. p i r k k o , olen huomannut, että kissoilla on tosi hyvä muisti. Nero varmaan muistelee "kaatamaansa" peuraa. Häkki on varmasti hyvä jos kissa on siihen alusta asti tottunut. Onneksi Nero on vartuttuaan viisastunut, eikä halua enää retkeillä kuin lähipiirissä ja tielle se ei ole halunnut suunnistaa.

    VastaaPoista
  15. Monenlaisia vaaroja maalla ja kaupungissa todella kissoilla on. Kaupungissa autot ja maalla toisenlaiset vaarat. Eräs maatalon emäntä Koski Tl:ssä sanoi, että heille ei ainakaan enää oteta yhtäkään uutta kissaa niin kauan kuin heillä on lietesäiliö. Niin monta hyvää ja rakasta kissaa on mennyt lietekaivoon.

    VastaaPoista
  16. P a u l a , viime vuonna olin menossa aamuruuhkassa bussilla Helsinkiin ja Mannerheimintien alkupäässä seikkaili liikenteen joukossa valkoinen, selvästi panikoitunut kissa. Ajattelin, että nyt taytyy vetää hätäjarrusta, onneksi kissa onnistui pääsemään kallioille pois autojen seasta. Ystäväni kissa oli päässyt luikahtamaan parvekkeelle ja putosi seitsemänestä kerroksesta surullisin seurauksin. Onneksi Nero on niin arka, ettei se mene naapureihin etsimään vaaroja. Lietekaivot ovat minulle ihan uusi juttu, eikö sinne puotoa kaikki eläimet jos ne ovat avoimia.

    VastaaPoista
  17. Olipas siinä tassun jälki. Yksi ainoa eläin tuli mieleeni. Susi. En muista nyt millainen on karhun jälki, ajattelisi että tuo on liian iso ilvekselle, mutta ketään noita edellämainittuja (onneksi) en ole nähnyt livenä.

    VastaaPoista
  18. v i l u k i s s i , se saattaa olla susi. Olen nähnyt karhun jäljet ja ne kyllä tunnistaa, eivät muistuta minkään muun eläimen jälkiä. Ilveksellä on ehkä vähän pienempi jälki ja kissamainen, anturat ovat pyöreämmät ja jos kynsistä on jäänyt painauma ne ovat kapeat. On tosi harvinaista että näitä petoja pääsisi näkemään jos ei vaani haaskalla.

    VastaaPoista
  19. Miten iki-ihana kuva: musta kissa ja tausta mustavalkoinen - ja sitten kolme vihreää ruohonkortta etualalla!

    Huh, onpa teillä jännittäviä ja eläimellisiä aikoja siellä!

    Hyvä viikonloppua!

    VastaaPoista
  20. P i a , kiitos! Tälläistä normaalia maalaiselämää :) Mukavaa viikonloppua sinullekin.

    VastaaPoista
  21. N a u k u l a n M a m m a , ollaan tarkkaavaisia. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista