 |
| Vuonna 2013 |
Kesä. Kasvu etenee niin hurjaa vauhtia, että hengästyttää. Olen osallistunut lupiinin hävitystalkoisiin keväästä lähtien omilla tiluksillani. Pellolta kitkin miljoona mustekalamaisin juurin kasvavaa lupiinia. Märän talven jälkeen se onnistui aika hyvin, nyt pelto on jo kivikova.
Pihassa olen katkonut lupiineja ahkerasti, päämäräni on ettei yksikään kuki täällä tänä kesänä. Paitsi yksi kukkapenkissä, sen kukinnot leikkaan ajoissa. Sitten sekin saa lähteä.
Tavoittelen kitkennän Suomenmestaruutta, sillä olen hävittämässä myös Japanintatarin viimeisiä kasvustoja, valtavan pihlaja-angervokasvuston pihan reunalta, riehakkaaksi käyneen humalan kasvimaan reunalta ja rannassa sananjalkaa lehdokkien tieltä, sivussa menevät sitten voikukat, vuohenputket yms. normirikat.
 |
| Vuonna 2020 |
Nerolle lääkekuurin alku oli rankka. Se oli jatkuvasti väsynyt ja huonovointisen oloinen. Ruoka maistui joten kuten. Ajattelin jo, että onko mitään mieltä lääkitä kissaa sairaaksi.
Kun lääkkeenanto alkoi sujua, annoin sen kahtena annoksena päivässä ja tilanne helpottui hieman. Ruoka maistuu nyt normaalisti. Kävimme kontrollissa ja kilpirauhasarvot olivat parantuneet, mutta vielä on petrattavaa.
Joka ilta retkeilemme yhdessä luonnossa ja muutenkin yritän viettää Neron kanssa laatuaikaa, korvaukseksi lääkerumbasta. Nero oli erittäin hämmästynyt kun yksi ystävä tuli kyläilemään, luuli varmaan, että kaikki ihmisliikenne on täällä jo päättynyt pysyvästi.
Valkotornadon vierailusta, siitä, että Valkoinen yritti hyökätä sisään kun pehtoori oli rauhallisesti yöunilla, jäi Nerolle paha trauma. Se ei ole sen jälkeen uskaltanut olla sisällä kuin lyhyitä hetkiä. Ruokatarjoilukin halutaan mieluiten ulkoportaalle vaikka Valkoista ei ole täällä enää näkynyt.
Saunamökissä sen sijaan pehtoorikin viihtyy mainiosti sisällä köllötellen.
Keväällä laitoin muutaman jääkaapissa itäneen potun ruukkuun ja ne lähtivät innokkaaseen kasvuun. Kun lopulta öiden lämmettyä uskalsin siirtää ne ulos, olivat varret jo puolimetrisiä. Nyt ne ovat jo metrisiä ja latvoissa näkyy kukkanuppuja. Saa nähdä saanko juhannuspottuja vai onko tuossa pelkkää vartta.
Kasvimaalta on korjattu jo satoa. Ensimmäiset yrtit ovat menneet kuivurin kautta purkkiin ja salaattiaineksiakin on jo omasta takaa. Ensimmäiset kesäkurpitsat valmistuvat juhannukseksi. Osa kylvöistä on vielä tekemättä, mutta vähitellen tulee valmista. Helteellä ei hötkyillä. Kasvimaasta enemmän myöhemmin.
Tervetuloa mukaan uudet seuraajaystävät!
Iloista juhannusviikkoa kaikille!
