Vesi on puutarhan elinehto

Puutarhabloggaajia oli taas koolla Marketanpuistossa kun Kotipuutarhalehti järjesti teemapäivän: Kotipuutarhuri ja vesi. Vehreää puutarhaa ei voi olla ilman kastelua.  Päätoimittaja Maija Stenman esitteli tilaisuuden aluksi oman pihansa nerokasta sadevesien keruujärjestelmää. Enemmän siitä voi lukea Kotipuutarhan heinäkuun numerosta.
Kuvassa Puutarha Tahvosten uutuuksiin kuuluva LOOTUS MOON helmipensas (Exochorda x macrantha 'Bailmoon' Lotus Moon). Karoliina Arola antoi ammattilaisen ohjeita kasteluun ja esitteli puutarhan uutuuskasveja.

Kuuntelimme myös Ruduksen Jaani Turusen mielenkiintoisen esitelmän järkevästä hulevesien hallinnasta ja pihan vettä läpäisevistä päällysteistä.
Kuvassa Ruduksen edullisista muottiharkoista nopeasti rakennettu, monikäyttöinen muuri. Näistä voisi rakentaa vaikka kasvulavoja ja kasvattaa reunuksen aukoissa esimerkiksi yrttejä.

Nälkäisenä ei tarvinnut informaatiota ottaa vastaan.

Kotipuutarhaan viemisiksi saimme Tahvosten lahjoittaman lakan ja Mari Kaartokallio Kekkilältä antoi hienot ohjeet, miten luoda kasville pieni suoalue turveharkkojen ja allasmuovin avulla. Innostuin suon suunnittelusta niin, että heräsin keskellä yötä pohtimaan asiaa. Marilta saimme myös hyvän tietoiskun oikean mullan valinnasta eri tarkoituksiin.

Marketanpuistossa on aina kiva käydä imemässä monenlaista inspiraatiota.
Oli virkistävää poistua hetkeksi omasta kevätkiireisestä puutarhastaan tapaamaan bloggaajaystäviä. Jutunaiheista ei ole puutetta kun tämä iloinen porukka kokoontuu yhteen. Kiitos kaikille kivasta päivästä!

Aukkoja katsellen

Minulle alkaa vasta selvitä ankaran talven menetykset.

Kuten monilla muillakin melkein kaikki narsissit ovat menehtyneet. Kaikki muut pikarililjat, paitsi kirjopikarililja ja persian pikarililja ovat kadonneet. Nämä viime syksynä istuttamani Triandrus Thaliat kuitenkin kukoistavat.
Eniten minua surettaa lukuisien tarhajouluruusujen menetys, yksi vielä yrittää kukkia pienesti. Osasyynä niiden menehtymiseen lienee asettelemani peurasuojat, ne pidättivät vettä kasvien ympärillä.
Syyshortensia on kuollut ja monet kasvit, kuten kultatyräkki on kärsinyt ja kukkii nyt vaatimattomammin kuin aiempina keväinä.

Outoa, että niinkin sitkeä kasvi kuin väriminttu selvisi huonosti talvesta. Odottelen vielä siementaimien kehittymistä. Moni vanha iisoppi menehtyi ankarissa oloissa, samoin viiniruuta ja koiruoho. Viime kesänä istutettu ruusuherukka on vain osittain hengissä, en ollut suojannut sitä mitenkään, paitsi lumen tultua kasasin sen päälle lumisuojan, mutta silloin taisi olla jo liian myöhäistä. Onko teidän muiden ruusuherukat selvinneet?

Tulppaaneja on noussut olosuhteisiin nähden kiitettävästi, viime syksynä en ostanut montakaan sipulia, mutta istutin kesällä ylös kaivamani uudestaan. Sun Lover -tulppaanit hehkuvat vihreyden keskellä.

Kullerot selvisivät voittajina.

Orvokit istutin ulos jo aprillipäivänä. Ne jurottivat kylmyydessä ja ovat alkaneet vasta kukoistaa. Rikkaruohot sen sijaan eivät näytä lainkaan kärsineen haastavista olosuhteista, päinvastoin.

Olimme Neron kanssa rantaretkellä. Suuret kalat polskivat rantavedessä niin, että kaislat vain heiluivat. Nerolla oli kalastus mielessä, mutta minä aloin pelätä, että jättihauki nappaa kissan rantakiveltä. Istuin pitämässä vahtia kunnes Nero väsyi. Paluumatkalla poimin kimpun kieloja.

Mukavaa viikkoa kaikille!

Puutarhurin painajainen

Kirjopikarililja on avannut kukkansa.

Lämpöaalto kuljetti mukanaan idästä massoittain koivukirvoja, niitä on kaikkialla. Keskiviikkoaamuisella kasvimaakierroksella jouduin epätoivon valtaan; koko kasvimaa oli kuorrutettu kirvoilla. En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa, valkosipulikasvustokin oli kokonaan kirvojen peitossa. Kasvulaatikoiden reunat ja harsojen kaaret olivat muuttuneet vihreiksi.

Palloesikko on lisääntynyt.

Kirvat kiipesivät laatikoiden reunoja pitkin harsojen alle taimet notkuivat vihreästä massasta raskaina. Ajattelin heittää hanskat naulaan, mutta kokosin itseni ja aloitin torjuntatyön. Ruiskutin kasvulavojen ulkoreunat mäntysuopaliuoksella, vein harsot pyykkinarulle tuulen heiluteltaviksi ja aloin poimia kirvoja kasvustoista. Kokemus oli kuin painajaisunta, liiskasin lihavia kirvoja ja niitä putosi koko ajan lisää taivaalta. Joukossa oli siivettömiä ja siivellisiä kirvoja, miljoonittain. Toivoin, että minulla olisi vain kirvoihin tehoava neutronipommi. Asettelin harsot takaisin niin, ettei reunaa kiipeämällä pääse niiden alle. Sanotaan, ettei koivukirvoista ole kotipuutarhurille haittaa, uskokoon ken tahtoo.

Kylmänkukka ei luovu turkistaan.

Onneksi yöpakkanen tai halla hillitsi kirvakansaa, tai ainakin torstaina niitä tuntui olevan vähemmän. Mutta silti tuhottomasti. Puutarha oli yöllä kuin kummitusmaa, olin harsottanut kukkivia marjapensaita ja herkimpiä kasveja varmuuden vuoksi. Ulkoilevat taimetkin olivat tietysti täynnä kirvoja enkä uskaltanut tuoda niitä sisään, kirvat olisivat vallanneet kaikki taimet ja kasvit. Laitoin taimet kannellisiin laatikoihin ja vielä harsot päälle, hyvin ne selvisivät kylmästä yöstä.

Kirvat yrittävät salamatkustaa sisään myös Neron turkissa. Auto ja kaikki pihalla olevat esineet ovat tahmeita kirvojen eritteestä.
Onko teillä näkynyt kirvojen massaesiintymää?

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Autuasta oloa, Salla! Rattoisaa viikonloppua kaikille! Kastelua luvassa.

Vuorotellen

Ponkaistiin suoraan kesään. Koivuun tuli hiirenkorvat joitakin päiviä sitten ja kohta oksista voi taitella jo vihdan. Vauhtisokeus iski ja aloin kylvöhommat. Neron työaika on iltapainotteinen, päivällä on liian kuuma.

Minulla on tapana peittää kylvöskohta pussimullalla, nyt käytin luomu turvemultaa. Näin taimet nousevat helposti ja vako pysyy rikattomana. Porkkanat, sipulit, härkäpavut, palsternakat, salaatit, persilja ja tilli ovat jo kasvamassa.

Kasvimaallani on 31 taimilaatikkoa, joista 15 lavakauluksia. Ryytimaa koostuu kahdesta osasta; vanha osa ja uudempi laajennusosa. Lisäksi alalla on reuna- ja välitiloja, joissa kasvaa enimmäkseen monivuotisia yrttejä ja kukkia. Harrastan vuoro- ja sekaviljelyä enkä ilman lunttia muista mitä missäkin kasvoi edellisvuonna. Talven aikana hahmottelen myös uutta suunnitelmaa, mutta se muuttuu usein kylvöjen edetessä.

Valkosipulit ovat venähtäneet jo pitkiksi.

Tänä vuonna kokeilen haisusamettikukkaa. Se kasvaa parimetriseksi ja tuoksuu sitruunaiselta, tuoksun pitäisi torjua hyttysiä. Kukat ovat vaatimattomat, mutta juurillaan kasvi ehkäisee rikkaruohojen kasvua ja torjuu juurikirvoja sekä ankeroisia.

Köynnöspinaatti aloitti aikaisin ja näyttää toiveikkaan rehevältä.

Purjon taimet pääsivät jo harson alle. Kaikenlaisia taimia on koulittu ja karaistu ulkoiluttamalla. Viikonloppuna kylvin vasta viimeiset esikasvatuksetkin. Se tuntui jotenkin hämmentävältä kun sää on melkein hellelukemissa päivisin.

5.5.2014                                     5.5.2016

Eivät ole keväät veljeksiä.
Aurinkoista viikkoa kaikille!

Kuvottavaa

Suloisen raikas kevätilma? Meillä on ikkunat ja ovet tiukasti kiinni, kevättuoksujen sijaan pihalla on kuvottavan voimakas lannan haju. Ilmeisesti ilmavirtaus on epäsuotuisa, ikävä pyhäpäivän yllätys. En ole herkkis, tykkään lehmistä ja navetan tuoksu on mielestäni suloinen, mutta pellolle ajettu liete on melkoinen hajuhaitta, se on oikeasti kuvottavaa. Pahoilla mielin pohdin peruvani iltapäivän kahvitteluhetken puutarhassa. Lämpö ja aurinko ovat siunattu asia, mutta tälläisenä hetkenä melkein toivoo sadetta. Maalla asuminen on kuitenkin mukavaa ja hajuhaitta on väliaikainen.

Varjohiipan nuppu on suloinen

Hassua, että jätevesilaki vahtii maaseudulla mummojen pissoja, mutta järvenrannan vieruspeltoon saa kuitenkin kipata tonnin lietettä. Onhan se varmasti hyvä lannoite, jota on käytetty kautta aikojen ja kemialliset lannoitteetkin kuormittavat vesistöjä, mutta näen tässä kuitenkin ajattelun ristiriidan.

Eilen purskahti koivuun hiirenkorvat kuin taikaiskusta. Tekisi mieli jo istuttaa ja kylvää kaikenlaista, mutta on pidettävä mielessä, että yöt ovat vielä kovin kylmiä. Kuukauden päivät pitää malttaa mielensä. Härkäpavut aion kuitenkin laittaa maahan lähiaikoina. Huomenissa vien haudalle pihalla karaistuneen äitienpäiväruusun. Ensimmäiset tulppaanit ovat aloittaneet kukinnan ja kaikki tapahtuu sellaista vauhtia, että eilen otetut kuvat ovat tänään jo vanhoja.

Esikko on maksimoinut kukinnan.
Kaunista helatorstaita kaikille!

Meitä hellitään

Olemme nauttineet lämmöstä ja auringosta. Kasvimaalle istutin sipulit ja kylvin kesäporkkanan. Vähän vaihtelua taimipottien kanssa näpertelyyn. Jouluruusu selvisi hengissä sisätiloissa ja pääsi nyt kasvupaikalleen ulos. Kaikki kasvaa sellaista vauhtia, ettei meinaa mukana pysyä.

Catwalk

Kevätkaihonkukka on hyvin sinisilmäinen.

Ehdittiin illalla vähän retkeilemäänkin yhdessä.
Ihana toukokuu!