Viimeinkin päästiin kokoontumaan yhteen ja juhlimaan kissojen kymmenvuotissynttäreitä Neron sisarusten perheen kanssa. Kisut loistivat poissaolollaan, Nerosta ei näkynyt hännänpäätäkään. Mutta hauskaa oli silti ihmisjoukon kesken. Saimme paljon ihania lahjoja, mm. näin hauskan lahjapussukan, jossa äitikissa touhuaa kolmen lapsensa kanssa. Pussukasta löytyi perhosniitty ja merkintätikkuja. Lisäksi saimme molemmat paljon herkkuja.
Sokerileipurintaitoni ovat vaatimattomat, mutta mansikka-mascarpone-kermakakku oli kyllä herkullinen.
Kasvimaalla rehottaa, nyt puutarhuri voi ottaa rennosti ja korjata satoa. Enää ei tarvitse kuin silloin tällöin nyppästä muutama rikka ja ehkä vähän tukea kasveja. Kamomillaa kylväytyi itsestään kokonainen kasvilava, se on ollut kukkakärpästen suosiossa. Takaportin kaaren köynnöspinaatti on tänä vuonna päässyt vauhtiin.
Isohirvenjuuren kukat ovat täynnä pörriäisiä.
Välillä on ruuhkaa.
Tökkäsin keväällä loppuun kalutut salanovasalaatit maahan, nyt kasvimaalla on siellä täällä hauskoja salaattipalloja. Noilla voisi koristella kukkapenkkejäkin. Lavassa kasvaa myös tillin uusintakylvö.
Rohtovirmajuuri on kukassa ja houkuttelee perhosia. Sipuliporkkanapenkissa kasvaa myös kehäkukkaa ja ruiskaunokkia.
Osallistuin punkkiarpajaisiin; löysin illalla rinnastani kiinnityneen punkin. Nyt vain odottelen näkyykö puremakohdassa oireita. Ensimmäinen kerta täällä asuessani kun löysin itsestäni kiinnittyneen punkin.
Mukavaa viikkoa kaikille!
