Elonmerkki

Hyvää joulua kaikille!

Olemme olleet vuoden somepaastolla. On ollut tietoteknisiä ongelmia, laiskuutta ja sen sellaista. Elämä on soljunut ihanan arkisesti ja tuntuu, ettei siitä ole mitään raportoitavaa.
Halusin myös kokeilla miltä maailma näyttäisi jos en koko ajan katsoisi sitä kameran etsimen läpi tai katsoessani miettisi, tuosta pitäisi ottaa kuva.
Kiitos kaikista yhteydenotoista, on ollut lohduttavaa huomata, ettei meitä ole unohdettu.
Nero on melkoinen data-poliisi, joka rajaa tehokkaasti ruutuaikaani. Tassusta tulee nopeasti jos keskityn liikaa puhelimeen tai tablettiin hänen ylhäisyytensä sijasta.
Alkusysäys somepaastoon olikin kun luin, että lemmikitkin kärsivät isäntiensä liiallisesta somettamisesta ja henkisestä poissaolosta.
Kamera ja tietokone ovat saaneet levätä, mutta lumityökalut ovat ahkeroineet, eikä lyhyinä päivinä ole paljon muuta ehtinyt kuin kantaa polttopuita ja luoda lunta. Nero on alkanut arvostaa mukavuuksia, eikä paljon ulkoile. Ovenraosta tai ikkunasta seniori seuraa piian touhuja. Ensimmäistä kertaa hänellä on myös sisävessa vakituisessa käytössä. Varsin ymmärrettävää kun lumensyvyys oli pahimmillaan 63 cm. Onneksi se vajeni huomattavasti vesisateissa, eihän sitä olisi enää saanut minnekään mahtumaankaan. Mutta talvihan on vasta alussa ja taivaan lumivarastoissa vielä runsaasti pudotettavaa.
Toivotan kaikille lämmintä oloa ja kaikkea hyvää alkavalle vuodelle! 

Jouluviesti

Pimein aika on ohi ja matkaamme valoa kohti. Paras aika edessä, kohta on kevät.
Tulimme tänne toivottamaan kaikille ystävillemme hyvää joulua ja loppuvuotta!

Taas pysytellään tiiviisti kotinurkissa ja vältellään kontakteja. Onneksi on lääniä retkeillä ja puuhaahan meillä aina riittää, ei tule aika pitkäksi.

Nero innostui tutkimaan kaislikkoa, siellä on mennyt monenlaista vipeltäjää jättämässä merkkejä.

Puuha innosti seniorin kiipeämään koivuun, sieltä oli hyvä tähystää.

Tänä vuonna on saatu nauttia oikeasta talvesta, onhan tämä paljon mukavampaa kuin harmaa vesisade.

Rauhaisaa joulua siis kaikille!

Joulusauna

Olen kiitollinen jokaisesta loppuvuoden valonpilkahduksesta, niitä on ollut hyvin harvassa.

Joulusauna kuuluu traditioon. Mikä siitä tekee erityisemmän kuin muista jokaviikkoisista saunahetkistä, no ei mikään muu kuin joulunaika :)

Toissa syksynä ostin poistomyynnistä puisen kukkahyllyn ja tuunasin siitä pieneen saunaan sopivan puutelineen.

Saunatuvan makuuhuoneessa on joulunakin kesäinen tunnelma.

Tuvan puolella on jouluisempaa, varsinkin iltaisin kun sähkötöntä tilaa valaisevat vain takka ja kynttilät.

Pehtoori ei osallistu saunomiseen, mutta on mielellään mukana valmisteluissa.

Ikkunan takana, terassin pöydällä istuu varis. Se on keinotekoinen ja sen tarkoitus on pelotella lintuja lentämästä ikkunaan. Ikkunassa on varotoimenpiteenä myös aina jotain koristeita roikkumassa.

Tiensä päähän tullut linnunpönttö on päätynyt koristeeksi.

Jäämeren retkiltä tuotuja valaan nikamia takan päällä.

Tähtilaukka luumaljakossa

Koiranruusun kiulukat joulun väriä tuomaan.

Löylyjä odotellessa.

Rauhaisaa joulua kaikille!

Pehtoorin talviharrastuksia

Kaikki kissat osaavat kehrätä, mutta moniko on perehtynyt neulomisen saloihin. Pakkassää ei houkuttele pitkiin ulkoiluihin ja silloin on hyvä olla mielekästä puuhaa tuvan lämmössä.

Kesäaikaan jaamme puutarhaharrastuksen ja talvella keskitymme yhdessä silmukoiden kiehtovaan maailmaan.
Silmukoiden lisäksi olemme viime aikoina luoneet lunta.
Olen ollut somepaastolla ja käyttänyt aikani kaikenlaiseen puuhasteluun, mm. hiiriesteiden rakenteluun vintillä ja naapurissakin. Jyrsijät pääsevät sisään enää kissanluukusta Neron avustamina ja henkensä heittäneinä.

Puikkojen kilkkeen keskeltä toivotamme kaikille rauhaisaa joulun aikaa!

Ystävillemme!

Tanssit nurmikolla

Tämä joulu on ollut meille epätavallisen sosiaalinen. Ennen olin usein niin uupunut loppuvuoden työrupeamasta, että kaipasin jouluna vain lepoa ja rauhaa. Tänä vuonna ei kiireitä ollut ja siksi jouluksikin siunaantui runsaasti ohjelmaa. Olen kyläillyt melkein joka päivä ja jos en ole kyläillyt on täällä käynyt vieraita.

Aaton vietin perinteisesti Neron sisarusten perheessä. Mörkön näin vilaukselta, mutta Svanttesta en karvaakaan. Ne ovat vieraiden suhteen yhtä kainoja kuin veljensä. Kiitos kestityksestä O, T ja H!

Viime jouluna sain lahjaksi hauskan mustien kissojen kavalkaadin, joka pääsi tänä vuonna joulukorttien esittelytoimeen.

Myös yksi  ei toivottu jouluvieras ilmestyi Neron reviirille ja joulurauhamme hieman järkkyi. Prinssin piti päivystää ulkona ja suojella reviiriään. Minäkin näin vilauksen tunkeilijasta, se näytti pulskalta ja siistiltä kotikissalta. Saattoi olla kaukaista sukuakin. Näin vain pyylevän takamuksen, musta kaveri, jolla oli siistit valkoiset nilkkasukat. Lähikosketukseen kissat eivät joutuneet, ainakaan Nerossa ei ole ollut taistelun jälkiä. Sadesää sai vierailijan hakeutumaan kotiinsa ja rauha palasi.

Muitakin mustia vieraita kävi. Aada oli riemukasta lenkkiseuraa.

Vaikka joulusää oli vähän kurja on ollut kauniitakin päiviä ja uusia lenkkipolkuja on tullut tutuksi. Lumitähti on ikkunaan liimattu koriste.

Jouluvieraisiin kuului myös viisi oravaa ja runsaasti lintuja. Niillä oli kestit ruokintapaikoilla. Tapaninpäivänä haravoin tuulen lennättämiä roskia ja sammaloituneessa nurmikossa näkyi niin paljon kauriiden jälkiä, että epäilen niillä olleen tanssit poissaollessani.

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Autuasta oloa Maiju Sushukka, Marru HT ja Stella's Third Nature!
Iloista vuodenvaihdetta kaikille, tulkoon ensi vuodesta onnen täyteinen.

PS. Ensimmäinen siemenluettelo löytyi jo postilaatikosta,
tästä alkaa kevät.

Valkoparta vanha ukki

Hupsis tupsis pimpelipompeli, hiiri se kissalle takkia ompeli 
Kaikki vain joukkohon leikkiä löymään ja puuroa syömään kun joulu on!
Rauhaisaa joulua kaikille ystävillemme!
Toivottavat Cheri ja Nero
Ja lämmin kiitos kaikille, jotka ovat muistaneet meitä joulukortilla.

Eläimellistä valoa

Kaikki on nyt valjastettu valon voimiin. Ikkunassa valaisee poro.

Päivällä valo ei näy, mutta tässä näkyy jo muutakin joulurekvisiittaa.

Kuvun alla loistava orava.

Ja toisessa kimalteleva bambi.

Nurkassa pyhä lehmä.

Kirkkaana loistavat myös kissan silmät.

Talvipaviljonki

Olemme päässeet joulukuuhun. Maassa on ohut lumipeite ja aurinko jaksaa valaista vain pienen hetken. Täällä maalla on pilkkopimeää jo iltapäivällä. Onneksi on keinovaloa.

Äsken ihasteltiin kesäkuvia ja muisteltiin kasvukautta. Miksiköhän kesällä ei koskaan haasteta esittelemään talvikuvia?

Paviljonki on saanut shamanistisen koristelun. Se on vielä keskeneräinen, mutta tässä vähän esimakua.

Eräänä iltana ajoin kotipihaan ja samalla hetkellä kaikki valot sammuivat. Käänsin auton ja ajoin takaisin kylän raitille nähdäkseni onko kyseessä koko alueen sähkökatko. Kaikkialla oli pimeää. Tien poikki lojui katkennut sähköjohto. Jos johto olisi jännitteinen se olisi hengenvaarallinen. Yritin soittaa Carunalle useammankin kerran, ohitin kaikki automaatit, mutta en saanut ketään langanpäähän. Soitin lopulta hätäkeskukseen ja sieltä luvattiin hoitaa apua paikalle. Soittivat vielä takaisinkin ja pyysivät viemään jonkin näkyvän varoitusmerkin johdon luo.  Soitin johdon lähellä asuvalle isännälle ja hän lupasi hoitaa asian. Oli synkkä ja sateinen ilta, eikä jalankulkijoita varmaan paljon liikkeellä. Sähköt palasivat neljän tunnin kuluttua.

Taas tuli todettua, että elämä ilman sähköä on hankalaa. Minulla on uunit, joilla lämmittää taloa, puuhella ja kaasuliesi, joilla kokkailla sekä ulkohuussi, jossa toimittaa tarpeensa, joten suurta hätää ei heti synny. Mutta hanasta ei tule vettä, siksi minulla onkin aina kellarissa pari pönikkää käyttövettä varastossa ja keittiössä viiden litran hanallinen lasipurkki juomatarpeisiin, niillä pärjää jonkin aikaa.
Tein vähän havu- ja sammalkoristeita pihamaalle ja sisällekin. Niistä toisten.
Valoisaa joulukuuta kaikille!

Arkielämää

Vilkkaan jouluviikon jälkeen ehditään totutella hetki arkielämään, ennen vuodenvaihteen juhlintaa.
Nero vietti aattoiltaa itsekseen kun minä hyörin kuusen ympärillä hänen sisarustensa luona. Kiitos kaikista herkuista ja mukavasta seurasta, T, O ja H!

Entiset kissalapseni olivat hankkineet minulle lahjan. Ne olivat myös oppineet kirjoittamaan, Svantte tosin vain tikkukirjaimilla :)

Säihkysilmäiseen korutelineeseen oli Mörkö kirjoittanut ohjeet kaunolla. Paras joululahja oli kuitenkin se, että Mörkö suvaitsi tulla rapsutettavaksi ja jopa kehräsi sylissäni. Mörkö on Neron kaksoisolento, vain sirompi ja pienempi. Ujo Svantte oli kätkeytynyt taas vaatekomeron perukoille.

Sain ystävältä lahjaksi kauniin talon.

Hankin vain yhden joulukukan, suuren tarhajouluruusun. Se on viettänyt talvea kuistilla, mutta pakkasten saavuttua se oli tuotava sisätiloihin. Ajattelin, että ehdin istuttaa sen ulos ennen kevättä, mutta taisin myöhästyä. Talossa kukoistavat myös lahjaksi saadut hyasintit ja amaryllikset.

Rattoisia välipäiviä kaikille!

Pyhä yksinkertaisuus

Meillä vallitsee jouluna pyhä yksinkertaisuus.
Joulurauhaa kaikille! Toivottavat Cheri ja Nero.
Olen ollut some-paastolla, mutta joulun jälkeen päivitän taas kuulumisia.