Sain
Tarjalta Parasta aikaa -blogista elonkorjuuhaasteen. Kiitos, Tarja, tähän vastaan oikein mielelläni.
"Puutarhat ovat vielä täydessä kukassa ja hyötypuutarha tuottaa satoa. Miksi emme jakaisi tätä iloa ystäville, kavereille, työtovereille, naapureille, sukulaisille jne. Haastan teidät bloggarit ja blogien lukijat ilahduttamaan ainakin yhtä henkilöä puutarhan sadolla. Mukavinta olisi, jos jakaisit haastetta omassa blogissasi ja kertoisit, kuinka sinä olet muistanut jotakuta puutarhan antimilla. Haasteen voi napata kuka tahansa, vaikka sinua ei olisi nimeltä haastetukaan.
Yksi kurpitsoista on kasvanut jättisuureksi, se tukkii kasvimaan käytävän.
Yksi kasvaa penkissä, laitoin sen alle laatan, ettei se painu multaan.
Kaksi vapaudenkaipuista kurpitsaa on karannut aidan ulkopuolelle.
Kun kurpitsassa oli neljä kohtuullista alkua, katkaisin varret ja
vein ne kompostiin. Kompostin päällä varret jatkoivat kukkimista ja
kasvamista, hedelmiähän ne eivät enää ehdi tehdä, mutta kaunistavat kompostia.
Haasteeseen. Luulen, että jokainen puutarhuri haluaa jakaa ilonsa viljelyksistään. Täällä ei ainakaan onnistu kukaan vierailemaan ilman, että joutuu plantaasikierrokselle. Sadonkorjuuaikaan kukaan ei myöskään lähde täältä tyhjin käsin, kasvimaan tuotteita riittää jaettavaksi. Myös kukkakimppu on mukava antaa lähtijälle kotiinviemisiksi. Kun käyn ystäväni puutarhassa saan yleensä mukaani jotakin, jota en itse kasvata.
Kurkuista tuli kuitenkin ihan kunnollinen sato vaikka aluksi ihmettelin kun ne kasvun alkuun päästyään kellastuivat. Lannoitin ne kunnolla ja tilanne korjaantui.
Viherkaalit ovat päässeet pois harson alta, sillä kaalikoiden aika on ohi. Minulla on vihreää ja vähän pienempikasvuista punaista lehtikaalia. Suurimman osan sadosta olen kuivannut. Kuivattua lehtikaalia lähtee ystäville joskus myös kirjeenä. Tuossa auringonkukan juurella kasvaa punaista peurankielisalaattia. Oranssit kukat ovat rohtosamettikukkaa eli meksikonrakuunaa, jota kasvaa ihan joka puolella kasvimaalla, se tuoksuu huumaavasti, siis lehdet kun niitä koskettelee.
Vielä löytyi muutamia mansikoitakin aamiaiselle. Harmi vain etten huomannut jonkun muunkin nautiskelevan niitä ja sain ampiaisenpiston sormeeni.
Ruusupapu ja hajuherne sekä köynnöspinaatti kasvavat sulassa sovussa.
Sipulit on korjattu. Pienimmät ripustin nippuihin kuivumaan suurimmat kuivattelen metallikoreissa.
Sama punaisena.
Puutarhan tuotteita tulee jaettua tietysti myös täällä nautitun ravinnon muodossa. Lisäksi minusta on ilo jakaa ja vaihtaa taimia, samalla voi jakaa myös kokemuksia ja hoito-ohjeita. Tässä pätee vanha viisaus; jakamalla ilo moninkertaistuu.
Satokausi jatkuu vielä. En jaa tätä haastetta kenellekään erityisesti, mutta toivon, että poimitte sen täältä mukaanne ja kerrotte elonkorjuustanne.
Voikaa hyvin!