Kerttu muutti meille

Lintu on tehnyt pesän aitan ovessa olevaan mustikanvarpukranssiin. Kerran aiemmin puuha jäi aikeeksi, siitä kerroin täällä.
Olin availlut ovea jo muutaman kerran ennen kuin huomasin, että häiritsin jonkun kotirauhaa. Oven takana on puutarhavälineitä ja ruukkuja, on kai odotettava, että pesintä on valmis. Olisiko tuo pensaskerttu? Kranssi on aika matalalla ja ennen pitkää Nero hoksaa sen. Mietin millaisen esteen laittaisin turvaamaan linnun kotirauhaa. Nyt oven edessä on rullalle kääritty suurisilmäinen verkko, siihen kissa ei pääse kiipeämään.

Minulla on ollut työkiireitä ja illat ja yötkin olen puuhannut puutarhassa. Juhannuksesta jään lomalle ja voin ottaa yhtä rennosti kuin prinssi köllötellessään eilen nurmikolla.

Welcome to join Autuas olo, Александр Михайлович! Tervetuloa Autuaaseen oloon, Hensku Sydämellistä!
Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Tein kaikki virheet

Kevät on seurattu persianpikarililjan kehitystä jännityksellä. Kaikki alkoi hyvin. Ensimmäinen virheeni oli, etten tutkinut kasvin istutus- ja hoito-ohjeita syksyllä kun minulla oli sipulit kädessäni. Vasta kun kaunotar alkoi voida huonosti aloin opiskella sen hoitoa. Kirjoitan oppimani tänne ylös vastaisuuden varalle.
Persianpikarililjan villi muoto kasvaa Lähi-Idän kuivilla kivikkorinteillä, kauneutensa vuoksi siitä on tullut uhanalainen.

Persianpikarililja sopisi hyvin kivikkopuutarhaan, sillä se suosii aurinkoista, kuivaa, hyvin läpäisevää kasvualustaa. Kun huomasin, että kaunotar alkaa kellastua roiskautin sille vettä. Hyvää tarkoittava hölmö, enhän yleensäkään kastele sipulikukkia.
Pikarililjan sipulit ovat herkkiä eivätkä kestä pitkää säilytystä. Ne pitäisi istuttaa kyljelleen, jotta vesi ei pääse seisomaan ontossa yläosassa. Isutin sipulit tietysti suoraan, tämä lienee syy miksi vain yksi onnistui kehittymään kasviksi. Sipulien ympärille olisi hyvä laittaa karkeaa hiekkaa, joka ohjaa ylimääräisen veden pois.

Surullisena olen katsellut kun Persian kaunotar kuihtuu pois ennen aikojaan. Melko hyvä saavutus kuitenkin, että se kukki kaikista hoitovirheistä huolimatta. Jos se jaksaa ilahduttaa minua vielä ensi keväänäkin, yritän olla parempi puutarhuri.

Olin viikonlopun talkoo-orjana naapurissa. Istutin kesäkukkia, leikkasin pensaita ja niitin villiintynyttä pihaa. Oli mukavaa tehdä joukolla töitä, siinä syntyy jälkeä nopeasti. Illan päätteeksi rentouduttiin kuumassa saunassa ja uitiin kylmässä vedessä.
Eilen meillä satoi rakeita, mutta kuuro meni onneksi nopeasti ohi. Ropinan alkaessa ulko-ovesta syöksyi musta salama sisään samalla kun piika ryntäsi ulos pelastamaan pikkuisia taimiaan.

Nokkospiirakkaa

Onneksi ehdin ottaa pari kuvaa kirsikankukista ennen kuin tuuli riepotti suurimman osan terälehdistä.

Helena kyseli feta-nokkospiirkana ohjetta ja lupasin valmistaa sellaisen täällä. Poimin nokkosista vain lehtiä ja latvukset, pesin ne ja kiehautin. Keitinvesi kannattaa ottaa talteen, se on hyvä hiustenhoitoaine, ei kuitenkaan ihan blondeille jos ei halua vihertävää sävyä. Veden voi käyttää myös lannoitteena kasveille.

Valutin nokkoset painellen siivilässä ja kumosin syntyneen kakun leikkuulaudalle missä pilkoin sen Pepiltä saamallani terävällä veitsellä. Tykkään mehevistä, vähän robusteista maalaispiirakoista, joten nokkonenkin saa olla hieman rouheaa. Käytin tästä määrästä puolet piirakkaan, toisen puolen pakastin.

Pohjaksi sopii vaikka voitaikina.
Tällä kertaa tein tälläisen helpon ja ruokaisan pohjan:

3dl täysjyvävehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl kylmää vettä
n. 1/4 dl oliiviöljyä

Kuivat aineet sekoitetaan, lisätään vesi ja lopuksi öljy.
Vaivataan tasaiseksi. Hieman esipaistoin taikinaa vuoassa.
Tätä pohjaa käytän usein myös pitsassa.

Täyte:
2 sipulia
pari kynttä valkosipulia
200 g fetaa
n. pari desiä keitettyä ja pilkottua nokkosta
2 dl kermaa, soijakermaa tms.
2 munaa
(1 dl juustoraastetta)
mustapippuria, muskottipähkinää
Minun makuuni suolaa tulee riittävästi raaka-aineista, mutta jos haluaa suolaisempaa voi sitä lisätä maun mukaan.
Sipulit haudutetaan öljyssä kullankeltaisiksi. Murennetaan feta joukkoon (jätin muutaman palan, jotka lisäsin piirakan pinnalle). Lisää pinaatti, kerma, munat ja juustoraaste (voi jättää myös pois). Mausta pippurilla ja muskottipähkinällä.
Kaadetaan täyte taikinan päälle ja paistetaan 175 astetta noin 40 minuuttia. Minulla on vanha kaasu-uuni, jossa ei ole asteita, mutta arvelen että noilla kypsyy oikein.

Samalla reseptilla voi tehdä myös feta-pinaatipiirakan.

Oivallista viikonloppua kaikille!

Piilosilla

Sata. Nyt minä tulen!

Olisiko tuolla ketään?

Kurkkaan keltaisesta.

Hih, ei löydä. Tämä on hyvä piilo.

Kultakuoriaiset etsivät toisiaan tulppaaneissa. Tositarkoituksella.

Leiri nousee

Valkoiset vankkurit ja tiipiit ovat nousseet puutarhaan. Koko kevään hoivatut, koulitut ja koulutetut taimet muuttavat pois kotoa. Viimeinkin. Ne joutuvat toistaiseksi tyytymään telttamajoitukseen.

Retiisi on kasvanut hyvin, mutta se saa viettää koko elämänsä harsovankkurissa, sillä kirpat ovat laskeutuneet. Musta parvi tepasteli harsolla ja pohti miten päästä käsiksi herkulliseen ristikukkaiseen. Suutuspäisään ne hyökkäsivät päivällä avoimeen krassien tiipiihin ja imivät hetkessä osan lehdistä läpikuultaviksi. Onneksi ehdin hätiin.

Lehtikaalit viljelen tänä vuonna Neudorffin tuholaissuojaverkon alla. Pienisilmäinen verkko on muovia ja kestävämpi kuin harso. Se toimii myös hallaharsona. Vaikuttaa kätevältä, taimet voi kastella verkon läpi, joten sitä ei joudu availemaan muuta kuin kitkemistarkoituksissa. Kirpat parveilivat myös verkolla ja yrittivät sovittaa itseään rei'istä sisään, mutta eivät mahtuneet. Saa nähdä mitä kaalikoit sanovat kun saapuvat.

Kasveilla on hyvät oltavat, vain lämpöä saisi olla enemmän, mutta eiköhän sitäkin kohta ole saatavissa. Herkimmät taimet odottelevat vielä sisällä.
Kauris seuraili puuhiani pellolla, sekin on lähettänyt lapsensa maailmalle ja näytti olevan viimeisillään raskaana. Se ei häiriintynyt vaikka kolistelin kasvimaalla kastelukannujeni kanssa. Seuraavana iltana minulle piti seuraa pellolla asteleva kurki.

Juhannuksena nautitaan uusia perunoita.

Savitaipaleelta kotoisin oleva maatiaishärkäpapu on vankkaa. Se pääsi multaan jo toukokuun alkupuolella.

Nero tarkastelee leikkaamaani polkua, ei tarvitse kastella tassuja pitkässä ruohossa.

Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon, KesäKukka!
Leppoisaa kesäkuuta kaikille.

Kohta palmut huojuvat pihalla

Oliivipuu saattaa saada kohta seuraa.

Tyhjensin pikakompostorin ja ihmettelin mitä kumman juurakoita oli mullan seassa. Näitä oli paljon, taatelinsiemenet olivat itäneet. Palmut ovat jo pitkällä kun ovat kehittäneet tuollaisen juurenkin. Otin kolme talteen ja laitoin ruukkuun, kohta voin istuttaa palmuja kasvimaan reunaan ja poimia taatelit omasta puutarhasta. Täytyy tosin hetki odotella ilmaston lämpenemistä, mutta eivät palmut ole kovin nopeakasvuisia. Viime vuonna komposti tuotti tomaattia, siitä kerroin täällä.

Meillä on selvästi hedelmällinen ilmasto, sillä kaupasta tuomani kaalinkeräkin alkoi kukkia. Helmikuussa kirjoitin oudosta tomaatista. Laitoin silloin koko lohkon multaan kuten yllytitte. Purkkiin kehittyi toistakymmentä tomaatintainta, joista valitsin yhden esikasvatukseen (ja muutaman panin purkkiin reserviin), odotellaan satoa. Laitoin taas kompostimultaa uusien viljelylaatikoiden pohjalle, mitähän jännää vielä nousee maasta?

Vielä pari sanaa Bloggerista. Joillakin on ollut ongelmia kun uusi postaus ei ilmesty lukulistoille, minullekin kävi noin.
En löytänyt ongelmaan ratkaisua, mutta sattumalta ajattelin kokeilla ilmestyykö postaus jos julkaisen sen ajastuksella, vaikka 10 minuutin kuluttua. Ja jep, se toimi. Joku jo ehti kysellä miten se tehdään, joten tähän pieni ohje:

Tekstinkirjoitussivun oikealla puolella on Viestiasetukset-valikko, siinä on kohta 'Aikataulu'. Sen kun klikkaa auki ja valitsee kohdan 'Määritä päivämäärä ja aika' saa näkyviin kalenterin ja kellonajat. Valitse sopivat ja julkaise.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Anteeksi ennakkoluuloisuuteni

Lämpö sai vauhtia tulppaaneihin ja ne parveilevat upeina kukkapenkeissä.

Yhtään keltaista tulppaania en istuttanut ja kun nuput alkoivat näyttää enimmäkseen keltaisilta katselin niitä hämmentyneenä ja suu mutrussa. Ei minulla ole mitään keltaista vastaan, mutta olin ajatellut toisenlaista värimaailmaa. Sipulipussin kyljessä keltaiset olivat vaaleanpunaisen, keltaisen, oranssin kirjavia.

Jouduin pyytämään tulppaaneilta anteeksi ennakkoluuloisuuttani, sillä nämä ovat ihanista ihanimpia. Kukat ovat kuin suuria pioneja, halkaisija lähes 15 cm. Pussin kyljessä lukee Spring Fragrance, mutta se ei taida olla lajinimi. Netistä katsoin, että nämä taitavat olla Sun Lover -tulppaaneja. Haluaisin näitä puutarhan täyteen keväisin.

Varsi on tarpeeksi tanakka kannattelemaan jättimäistä kukkaa. Kunhan tummat tulppaanit yhtyvät tähän kuoroon, soi varsin riemukas ja kevätlaulu.

Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon, Kati ja Zelda!

Helluntairetki

Nero sai sunnuntaina punkkiliuoksen. Maaliskuisen ensimmäisen tapauksen jälkeen on kissasta irroitettu jo kaksi punkkia, joten nyt oli korkea aika suojautua. Tapahtuman kunniaksi lähdimme rantaretkelle.

Polkumme oli kasvanut täyteen kieloja, ei tiennyt minne jalkansa asettaa.
Joukkomme pelästytti peuran iltanokosiltaan ja se ryntäsi pakoon.

Löysimme korvasieniä, mutta emme poimineet niitä.

Kaulushaikaran kumeat puhallukset olivat outoa kuultavaa.

Nero ilahtui kun hänen petäjänsä on vielä pystyssä ja halasi puuta kiihkeästi.

Ihana puu!

Mukavaa viikkoa kaikille!

Illanviettoa

Vasta illalla, auringon jo laskiessa, ehdin tarttua kameraan. Blogitapaamisessa lahjaksi saatu ruusuherukka aivan hehkui viimeisessä valossa.

Sailan tapaamisessa antamasta vinkistä pikku pensas löysi paikkansa tarhavarjohiipan vierestä. Ne kukkivat samoihin aikoihin.

Hentoinen varjohiippa on hurmaava.

Nukkumaan käydessään Toronto tulppaanit näyttävät leimuavilta liekeiltä. Näiden piti olla hyvin matalia, vain 25 cm korkeita, mutta venähtivät kuitenkin ainakin 35 senttisiksi.

Pienet orvokit ovat kukkineet pääsiäisestä lähtien.

Peppermint Stickit nousevat lemmikkien seasta. Ne kukkivat nyt toista kevättään ja muuttuvat avauduttuaan kokonaan valkoisiksi.

Persian kaunotar alkaa avautua. Korkeutta se ei ole saavuttanut kuin rapiat puoli metriä.

Aurinko laski ja kaunis sirppi ripustettiin koivun oksaan.
Mukavaa viikonloppua kaikille!

Autuasta

Kuvat ovat meidän kylän puutarhalta

Sain haasteen Lady of the mess -blogista jo jokin aika sitten, kiitos paljon.

1. Mistä blogisi nimi tulee?
Vallitsevasta olotilasta.

2. Kaikista kirjoittamistasi postauksistasi,
mikä on lempparisi?
Ei noista 879 osaa valita, mutta tietysti ensimmäinen on aina tärkeä.

3. Mitä bloggaaminen sinulle merkitsee?
Tärkeää vuorovaikutusta ja kuvallisia muistiinpanoja.

4. Kallein aarteesi?
Onnellisuus

5. Mikä on mieleisin huonekalu kodissasi?
Sängyn lisäksi käytän eniten rautasängystä rustaamaani sohvaa, joten sanotaan vaikka se.

6. Millä päiväsi alkaa?
Päiväni alkaa kahvikupillisella ja meditaatiolla.

7. Teetkö unelmatyötäsi?
Olen erittäin tyytyväinen ammattiini ja nautin työstäni, kyllä tämä taitaa olla unelmatyöni.

8. Mikä on voimanlähteesi?
Puutarhanhoito kaikkine lonkeroineen.

9. Kuvaile yhdellä sanalla parasta ystävääsi?
Luotettava

10. Mikä on tärkeintä, mitä olet oppinut vanhemmiltasi?
Kaikesta nauttii enemmän kun sen jakaa jonkun kanssa.

11. Mitä toivot tulevalta kesältä?
Lämpimiä, kiireettömiä päiviä ja kohtaamisia puutarhassa.

En jaa haastetta edelleen, dead linea pukkaa ja aika on kortilla.

Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon, Jezzieh ja Neitiräsymatto!