20.7.2012

Rakas roju -haaste

Sain rakas roju -haasteen Home in the Stormin Alexandralta, kiitos!
Minun pitäisi nimetä kodistani esine josta en koskaan luopuisi. Rojua riittää, mutta yritän olla kiintymättä liikaa tavaroihin ja pohdinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, ettei sellaista, josta en koskaan voisi luopua taida olla. Nimeän siis esineen, josta pidän paljon ja joka tuo minulle iloa ja josta en nyt haluaisi luopua.

Pyhä Agnes ja karitsa on veistetty joskus 1800-luvun jälkipuoliskolla puusta, luultavimmin lehmuksesta. Jälki on todella taidokasta pienine yksityiskohtineen. Figuuri on maalattu, osin kullattu ja alkuperäiskuntoinen. Agnes oli roomalainen aatelisneito, mutta figuuri on luultavasti itävaltalaista tai saksalaista alkuperää, noin 110 cm korkea.

Agnes on säilynyt hyvin ikäisekseen, vain pari "jalokiveä" on kadonnut rinnan koristeesta.

Vanhan pilarin, jolla Agnes seisoo olen löytänyt roskiksesta.
Se oli musta, mutta patinoin sen kullanväriseksi ja se on juuri sopiva Agnekselle.

Jossain vaiheessa Agnes vietti pitkän ajan varastossa,
mutta nyt hän oleilee salissa kaiken keskipisteenä. Se miten polkumme kohtasivat on toinen tarina, ehkä kerron siitä joskus.

Aiemmat postaukset Agnesista
klik    
klik 
Laitan haasteen eteenpäin. Jos sinulla on merkityksellinen esine, josta haluat kertoa niin ota haaste vastaan.

32 kommenttia:

  1. Hurmaava, hän on kunniapaikan ansainnut.

    VastaaPoista
  2. Kaunis! En minäkään luopuisi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pölyjen pyyhkiminenkin tästä on mukavaa, kun voi samalla ihailla veistoksen yksityiskohtia.

      Poista
  3. Upea. Ja nyt haluaisin kovasti kuulla esineen tarinan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä jonain pimeänä talvipäivänä herkeän muistelemaan :)

      Poista
  4. tämä on kyllä kertakaikkisen ihana esine! Joskus annan tyttärilleni joitain esineitä,jos huomaavat pyytää...useasti on sitten sydän ihan kipeänä jonkun aikaa, mutta parempi niinkin, ettei itse huku esineisiin.

    Oma blogittomuus on pitänyt poissa taas täältä ja toki lomakin on sitä aiheuttanut, nyt menen lukemaan, mitä muuta olet kirjoittanut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liika roju alkaa ahdistaa. Jostain on aina luovuttava tai sitten lakattava keräämästä.
      Harmillista tuo pakkoblogittomuus. Siirry nyt vain bloggeriin.

      Poista
  5. Kaunis on Agnes kaikkine yksityiskohtineen. (Ja paljon muutakin kaunista "rojua" sinulta löytyy.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rojua löytyy ihan liian kanssa. Paljon sellaistakin, jolla on tunnearvoa, esimerkiksi mummultani perittyä. Vähän hölmöä kerätä tavaraa varastoihin, kaikki mikä on varastossa on ylimääräistä. Mutta olen lapsesta asti ollut keräilijä.

      Poista
  6. Tuo nyt ei kyllä ole rojua, mutta en myöskään tuosta koskaan luopuisi, se on kertakaikkiaan upea,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään pidä Agnesta rojuna, päin vastoin se on pyhä esine. Ymmärsin, että tässä haasteessa roju tarkoittaa samaa kuin tavara. Voi olla, että Agnesista on vaikea luopua, hän on niin elävän oloinen. Ja karitsa myös.

      Poista
  7. Harvinainen ja kaunis esine. Kiinnostaa kovin tämä Agneksen ja sinun kohtaamisen tarina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa varmaan harvinainen, liittyy katoliseen perinteeseen. Meidän kohtaamisemme ei ole kauhean erikoinen tarina, mutta kerron senkin joskus.

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Agnesin kauneus ja veistoksen taidokas työ ilahduttavat joka päivä.

      Poista
  9. Hieno on. Myös minä tahtoisin kuulla kohtaamis-tarinan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Agnesin alkuperä herättää kiinnostusta, tai siis miten se muutti meille. Laitan toiveen korvan taakse :)

      Poista
  10. Kaunis ja yksityiskohtainen veistos todellakin. Vaatii varmasti tilaa ympärilleen ja valoa, jotta tulee edukseen.
    Kuvasta päätelleen on juuri oikealla paikalla =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Agnes kyllä vaatii tillaa ympärilleen. Pieni kirkkosali olisi passeli :), mutta kyllä hän on tuolla meidänkin salissa viihtynyt, siellä on kaunis valo.

      Poista
  11. Niin kaunis, että tuli tarve saada hipaista...ihan kevyesti koskettaa. Hurjan upea!
    Jään odottelemaan kohtaamistarinaa minäkin.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veistoksen tekijä on ollut todella taitava, hän on pystynyt luomaan hyvin puhuttelevan pyhimyksen. Oikea Agnes kuoli vain 13-14 vuotiaana. Häntä pidetään marttyyrina ja hänet on kanonisoitu pyhimykseksi. Pitää joskus kertoa Agnesin ja Agnes-veistoksen tarina.

      Poista
  12. Hyvä, että Agnes on päässyt varastosta paraatipaikalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En unohtanut Agnesta, vaikka hän olikin varastossa, mutta tietty näin on parasta.

      Poista
  13. ompa kaunis patsas ja erikoinen löytö! miten oletkaan tehnyt noin upeita löytöjä- pidän tuosta pilaristakin. hienoja ovat! odottelen minäkin lisää Agnes tarinointia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veistos on löytö, muttei kotimaasta. Pilari taas löytyi roskiksesta Helsingissä kauan sitten. Täytyy tehdä oma Agnes-postaus joskus myöhemmin.

      Poista
  14. Upea Agnes, todella kiehtova esine! Myös minä halauisin kuulla tarinan kohtaamisestanne. Sinun tarinasi ovat aina kovin mielenkiintoisia:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta haasteesta! Vai mielenkiintoisia, itse on niin vaikea arvioida omia tarinoitaan :) Mutta lupaan jonain syksyn tai talven hetkenä kertoa enemmän Agnesista.

      Poista
  15. Tämä on niin hieno kaikkine yksityiskohtineen ja väreineen. Pitääkin tutkia terkemmin, josko löytäisin Agnesin tarinan, vai oletko vielä kertonut sitä ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Agnesin tarina on vielä kertomatta. Yritän painaa asian mieleeni ja palata joskus tähän.

      Poista

Kiitos kommentista