Ennen pääsiäistä kuluivat päivät kotoisassa moottorisahan pärinässä. Ympäristöstä ja pihapiiristä kaadettiin paljon puita. Maisema avartui ja aurinko pääsee paremmin paistamaan kasveille.
Metsurit osasivat hommansa. Kun sanoin, ettei alppiruususta saa katketa lehteäkään, siitä ei myös katkennut lehteäkään vaikka vierestä kaadettiin pari isoa puuta. Taidolla ja ilolla tehdyn työn seuraaminen tuottaa katsojallekin mielihyvää.
Ruokatauko työmaalla.
Nyt puusavotta on ohi ja minua odottaa pihapiirissä mittaamaton risusavotta.
Hetken kestää ennen kuin silmä tottuu uuteen maisemaan ja siihen, että aurinko pääsee paistamaan joka suunnasta.
Tervetuloa Autuaan olon piiriin Eeviregina!
Kaikille ihanaa huhtikuuta!
7 tuntia sitten
Risusavottaa varmasti riittää, mutta kiitos on varmasti sen arvoinen! Uskon, että siellä on karsinnan jälkeen ihana piha :)
VastaaPoistaValoa riittää nyt ja kasvuolosuhteet muuttuivat aika dramaattisesti. Saa nähdä mitä kasvit sanovat kun heräävät vieraassa paikassa :)
PoistaVoi kauhia - meillä odottaa maalla sama homma! Ja vielä, kun tiedän, että jokaikisestä kaadettavasta puusta joudun Isännän kanssa taiston käymään - täytyy varmaan kaivaa esille edellisen myrskyn jälkeiset kuvat; miten lähellä oli, ettei siellä käynyt vielä hullummin.
VastaaPoistaIhanan pihan te tuohon saatte, kunhan se rivusavotta on selätetty!
Aurinkoista pääsiäismaanantaita!
Kiitos! Kymmenen vuotta olen odottanut puiden harvenemista. Tuntuu kuin pihalla voisi nyt hengittää paremmin. Ihan pelottavan valoisaa ja aurinko varmasti sulattaa nyt lumenkin nopeammin.
PoistaKyllä Risusavottaa sinlle riittä se onkin kunto liikunta.
VastaaPoistaIhana auriko nyt pääsee lämmittämään kasveja:)
Kuntoliikunnan kannalta se on otettava, taidanpa laittaa pellolle rovion kohtapuoleen.
PoistaAuringon valoa tarvitsevat niin kasvit kuin ihmisetkin. Aurinkoinen pihasi on varmasti aivan ihana!
VastaaPoistaValo on tervetullutta, mutta mitä sanovat varjossa viihtyvät. Alppiruusukin tarvitsisi kai varjostusta.
PoistaIhanaa huhtikuuta! Puhtia risusavottaan!
VastaaPoistaKiitos, Minna! Risusavotta etenee vähitellen keskeltä reunoille, tärkeimmät ensin.
PoistaAurinkoisia päiviä risusavottaan ♥
VastaaPoistaKiitos! Aurinkovoimalla :)
PoistaKiva, että käytit ammattilaisia. Tulos on myös sen mukaista.
VastaaPoistaTuo on sellaista puuhaa, että ammattilaiset ovat paikallaan. Asioita on osattava arvioida monesta kulmasta ja esimerkiksi sähkölangan ympäriltä kasvaneen kuusitiheikön kaataminen sujui iman sähkö/laajakaistakatkoja :). Hyvin tehdyn työn jälkeen metsureille löytyi ongelmapuiden kaatoa myös ystäväni pihasta.
PoistaKeväällä valo on paikallaan, eikä siitä muulloinkaan haittaa ole ;-)
VastaaPoistaValo ja avaruus ovat aina paikallaan! Kun olin yhden päivän poissa luulin palatessani tulleeni väärään paikkaan kun ilta-arinko paistoi niin voimakkaasti :)
PoistaAikas urakka, sekä metsureilla takana että sulla edessä. Varmasti palkitseva :) Ihana saada valoa.
VastaaPoistaps. Laitan lukemisesi tulemaan ehkä vasta viikon päästä, kun en ole arkena kotona
Metsurien homma näytti niin helpolta, vaikkei taatusti sitä ollut. Myös metsän reuna näyttää kauniilta kun se ei ole enää korkea synkkä seinä, vaan pikemminkin kutsu metsäpuistoon.
PoistaJaksan kyllä odotella mieleistä pakettia, kävipä tuuri, kiitos vielä!
Risusavottaa varmaan riittää. Nyt, kun aurinko pääsee paistamaan oikein kunnolla, alkaa lumikin sulaa :). Kivaa päivää!
VastaaPoistaLumen nopean katoamisen toivossa elellään :)
PoistaKyllä ammattilaiset vaan osaavat, ja nopeasti työurakan hoitavatkin. Jo yhdestä puusta tulee suunnattomasti risuja hävitettäväksi! Löytyneekö sinulla hinkua askarrella oksista jotain kivaa?
VastaaPoistaNyt olisi materiaalia risutöihin jos energia ja aika riittäisivät. Katsotaan. Risuja ja oksia on valtavat määrät, jos noita alkaisi pieniä saisi varmaan talven puut.
PoistaHyödyllistä puuhaa! Ja auringonpaiste on aina hyvästä :)
VastaaPoistaAurinko on tervetullut ja toivottavasti se viihtyy täällä ensi kesänä :)
PoistaNää puunkaatajat on kyllä niin ihmeellinen ammattikunta, että ei voi muuta kuin suu auki ihaillen möllöttää työskentelyä.
VastaaPoistaMeilläkin kaadettiin pihasta liian isoja kuusia ja koivuja, ja itse kauhulla ajattelin, mikä kaikki siinä jää alle, mutta metsuri väisteli hiuksenhienosti kaikki lupaamansa pensaat ja jopa poikien jääkiekkomaalinkin :).
Ei tosiaan lehteäkään lähtenyt, niin kuin itsekin sanoit.
Ei olis joka jantterista samaan hommaan.
Äsken juuri mietimme, millaiset mittalaitteet noilla taitureilla on silmissään kun katselevat kaatolinjoja. Ei tosiaan ole jokaisesta moottorisahan omistajasta noin tarkkaan puuhaan.
PoistaVarmaan saat risuista ja isommista oksista myös polttopuita ensi talven varalle. Kevään ja kesän valo lisääntyy. Valoisaa kevään jatkoa siis!
VastaaPoistaJos jaksaa sahailla oksia saa paljon polttopuita. Katsotaan miten paljon kesän aikana ehtii tehdä sellaista. Mutta valon lisääntyminen on ihanaa, sillä ihminenkin voi paremmin valossa kuin varjossa :)
PoistaMe emmme millään kaataisi yhtään puuta, sillä kuten Gibran sanoo:"Puut ovat runoja, joita maa kirjoitta taivaalle ja ihminen..."
VastaaPoistaNo, tänä vuonna tilasimme sitten ammattilaisen kaatamaan etupihaltamme jättimäisen hopeakuusen, sillä jos rakkaat hortensiani lakkaavat kukkimasta valon puutteen takia, lakkaan minä myös - kaikesta. Joskus se on vain must. Olen varjokasvien ystävä ja rakastan siimeksiä, mutta jotkut kasvit ovat valonlapsia ja jos niille on antanut sielunsa, on joskus pakko toimia itseään vastaan.
Nyt voit istuttaa vaikka mitä ihanuutta, sillä suurin osa kukkivista perennoista on valonrakastajia. Myöskin mitä hurmaavin syreeni eli Moskovan kaunotar...
Gibran on varmasti aivan oikeassa, mutta villiintynyt, yli-ikäinen metsä ei voi hyvin, puut kärsivät liikakansoituksesta ja myrsky riepottelee niitä irti maasta. Tuulellekin on annettava kulkureitit. Joihinkin puihin rakastuu, kuten vanhoihin. leveähameisiin kuusiin. Niihin olisin vaikka sitonut itseni kiinni, jotta ne säästyisivät. Vuosia sitten naapuri kaatoi suuren pihakuuseni vaikka olin ehdottomasti kieltänyt koskemasta komeaan kaksilatvaisen puuhun, jonka sisään saattoi mennä kuin syliin. Itkin puuta pitkään, vieläkin suren sen menetystä. Tasapaino pitää olla, aurinkoa ja siimestä tarpeen mukaan. Itse viihdyn paremmin puiden tarjoamassa siimeksessä kuin auringossa.
PoistaVoimia risusavottaan-- siinä saa näkyvää tulosta kun jaksaa vain touhuta.. on monet savotat tullu tehtyä..nyt ei onnistuiskaan.
VastaaPoistaRisusavotat ovat tuttuja, se on antoisaa, mutta aika raskasta puuhaa.
PoistaRisusavotassa on vielä melkoinen urakka! Ja entäs se halonhakkuu...Ei tarvitse salille lähteä! Mukavaa alkanutta viikkoa!
VastaaPoistaKiitos! Kuntosalia on nyt omasta takaa, voisin vaikka antaa muittenkin ilmaiseksi harjoitella :)
PoistaVINKKI risusavotan minimoimiseen : ) Kysele, onko lähialueen ihmisillä (maatiloilla) käytössä hakevoimala. Sieltä voi isäntä tulla koneella kouraisemaan isoimmat risut ja pikkuoksat omaksi lämmökseen, ja teidän siivottavaksi jää enää pikkusilppu! - Tina
VastaaPoistaKiitos vinkistä. Täällä naapurustossa on moni isäntä kerännyt metsätyön risut omiksi kasoikseen, nehän ovat hyvää energiaa. Olisin toivonut, että täälläkin toimitaan niin, mutta ikävä kyllä en voinut vaikuttaa asiaan. Voin kyllä vinkata, että saa tulla hakemaan kuka tarvitsee.
PoistaMetsurin työssä tarvitaan varmasti taitoa. Minusta on aina vähän surullista, kun puita kaadetaan, mutta ymmärrän hyvin auringon kaipuun. Tulisi jo kesä ja sulaisivat lumet!:)
VastaaPoistaAluksi tuntui hurjalta, että suuria puita piti kaataa, nehän ovat eläviä olentoja. Mutta puutkin tarvitsevat tilaa ympärilleen, onneksi ei tullut kuitenkaan avohakkuuta, kuten aluksi oli uhkana, vaan järkevä karsiminen.
Poista