Ekstempore starttasin sienimetsään. Jouduin kävelemään aika kauas ennen kuin löysin hakkaamattoman metsän. Mutta kas, suppilovahveroita oli aivan tuhottomasti sammalen suojissa. Keräsin hyvinkin kolmattakymmenettä litraa, eli niin paljon kuin kuvittelin jaksavani kantaa kotiin.
Syksyinen metsä tuoksuineen on paratiisi. Nyt kun tiedän, että sienet odottelevat siellä en malttaisi millään pysytellä poissa vaikka varastot ovat pullollaan. Se on se metsästysvietti.
Puhdistan sienet poimiessani, kotona pilkoin ne kuivuriin ja nyt ne on purkitettu ruokakomeroon talven varalle. Tein myös sienikeiton, jonka ryyditin kookosmaidolla, sen maku sopii mielestäni mainiosti suppilovahveron kanssa.
Nerolla on taas ollut reviirikamppailuja, niskasta löytyi puremajälki. Onneksi ihan pintavaurioita. Prinssin käytös muuttuu melkoisesti kun tulee näitä stressaavia tilanteita, se on rauhaton ja vähäpuheinen. Viihtyy enimmäkseen ulkona. Onneksi se on kotiutunut öiksi, henkilökunnan mielenrauha säilyy paremmin.
2 tuntia sitten
Komea sienisaalis. Tuo onkin hyvä tapa, että puhdistaa ne kerätessä, jälkeenpäin se ei enää tunnu yhtään niin kivalta.
VastaaPoistaNero pitää puoliaan valtakunnassaan:)
Puolet helpommalla pääsee mielestäni kun puhdistaa sienet poimiessa, eikä tarvitse kantaa roskia kotiin. Nero pitää rajalinjat kunnossa.
PoistaVaikuttava saalis! Suppilovahverot ovat tosi hyviä, melkein sienistä parhaimpia. Toivottavasti Neron reviiriä uhannut otti opikseen.
VastaaPoistaMinustakin suppilovahvero on parhaita sieniä, se sisältää sienistä eniten D-vitamiinia (27 µ/100 g) ja ovat yksi luontainen seleenin lähde. Toivotaan, että uhkaaja oli satunnainen kulkija ja häipyi häiritsemästä.
PoistaOn tosiaan komea sienisaalis :P
VastaaPoistaNero onki kuvassa tietävän ja isännän oloinen :)
Meidän isäntäkissa :)
PoistaOi, onpa muhkea suppissaalis. Oiskohan täälläkin jossain metsissä...
VastaaPoistaNyt kannattaa lähteä poimimaan jos aikoo, sillä kohta saa koota metsästä valmiiksi pakastettuja sieniä :-)
PoistaKyllä on hieno sienisaalis:)
VastaaPoistaMetsästäjä on tyytyväinen :-)
PoistaMahtava saalis!
VastaaPoistaSyksyinen metsä yllätti mukavasti.
PoistaTiedän tunteen, kun tietää paikan, joka on suppiksia pullollaan ja niitä vain pitäisi päästä keräämään, vaikkei enempää tarvitsisikaan. Tuo kookosmaito suppiskeitossa on hyvä vinkki!
VastaaPoistaJoka vuosi olen kerännyt liikaa sieniä :) Nyt kun kuivaan saaliini on sitä helpompi jakaa pois, pakastesienien kuljetus on hankalampaa. Kookosmaito sopii hyvin voimakkaanmakuiseen sieneen.
PoistaOnpa mahtava suppissaalis:) Ne ovat siitä mukavia sieniä etteivät pahastu pienestä pakkasesta.
VastaaPoistaNero on kyllä niin valokuvauksellinen kissaherra!
Vaikka olin liikkeellä iltapäivällä olivat aukion reunassa kasvavat sienet vielä umpijäässä. Mutta keskemmällä metsässä, sammalten suojassa ne olivat säästyneet yöpakkaselta.
PoistaSyksyinen metsä ja syysluonto ylipäätään on todellakin paratiisi!
VastaaPoistaSyksyinen metsä on aika hiljainen, vain tikat vähän rääkyvät ja peura saattaa pelästyä juoksuun. Suuri onni.
PoistaVoi jestas, mikä saalis :)
VastaaPoistaMulla olis varmaan jäänyt löytämättä, kun puuttuu sienivainu.
Ja hauska kuva toi ensimmäinen, kun siitä näkee niin hyvin, kuinka saman värisiä syksyn lehdet ja sienet on. Ei melkein erottais toisistaan, jos sienet kippais maahan lehtien sekaan. Mutta ei tietty kannata noin hyvää saalista edes kokeeksi maahan kaataa :)
Minulla on hyvä sienivainu ja nyt oli onneakin matkassa kun suuntasin uusiin maisemiin. Suppilovahverot ovat hyviä kätkeytymään, mutta kun löydät ensimmäisen löydät yleensä monta, sillä ne viihtyvät joukossa :-)
PoistaVautsi miten paljon sieniä. Olet löytänyt oikean kultasuonen. Uskon, ettei malttaisi pysyä nyt millään poissa. Noita on ihana nautiskella talven tuiskutessa ulkona.
VastaaPoistaOsuin tosiaan kultasuoneen, upea paikka, jota kukaan muu ei ollut löytänyt, koko syksyn sato vain minua varten :-)
PoistaMetsästyevietti ;-D Mahtava saalis, suppikset ovat herkkua!
VastaaPoistaVoi Neroa, toivotaan että tilanne rauhoittuu.
Olen kuin ajokoira, kun saan vainun, minua ei pysäytä mikään :-)
PoistaNero parka, kävi taas paikkuuttamassa itseään, aamun varhaisina hetkinä taistelut ovat jatkuneet.
Neron sukua ja samaa maata. Metsästysvietti. Oravaankin menee. karehdittava vietti!
VastaaPoistaMeillä on tämä metsästys ja keräilytalous :-) Pysytään hyvin eväissä, emäntä ja kissa.
PoistaWau! Mulla ei ole hajuakaan mistä täältä vois löytyä suppiksia, joskus aikoinaan kun oli auto tuli ajeltua etsiskelemässä, mutta lähde nyt kaupungista jalkaisin johonkin.
VastaaPoistaJos sulla tulee runsaudenpulaa, niin minä ostan sulta kuivattuja - mä laitan niitä nimittäin kesäkurpitsakeittoonkin, antaa hyvää makua siihen(kin).
Kummisetä joka on pitänyt mut sienissä alkaa olla jo siinä iässä, että taitaa reissailla mieluummin kuin huhkia sienimettällä :)
Upea kuva taas kerran Nerosta! Mutta saakos hänestä edes muunlaisia?
Kuivatut sienet ovat erittäin käyttökelpoisia, niitä voi lisätä vähän kaikkeen. Jos vielä ehdin metsään ennen lumentuloa ja osun hyvään paikkaan niin kuivaan sinullekin. Komeasta ja karismaattisesta olennosta on vaikea saada epäonnistunutta kuvaa :-)
PoistaJes, lähetään tänään mökille ja oon miettiny mahtaisko sieltä löytyy sienikeiton ja soosin ainekset. Kuvat lupailee hyvää.
VastaaPoistaMuut sienet saattavat olla jo ohi, mutta suppilovahveroilla on paras aika. Onnea sienestykseen!
PoistaKomea sienisaalis!
VastaaPoistaToivottavasti mustan Prinssin valtakunnassa meno rauhoittuu ja tunkeilija suuntaa muiden reviireille
En ole nähnyt tunkeilijaa, mutta ilmeisesti on kotiutunut meidän nurkkiin. Olisiko sama, jonka kanssa keväällä taisteltiin ladon herruudesta?
PoistaOi mikä saalis!
VastaaPoistaMetsäretki toi hyvän mielen kaikin puolin :-)
PoistaKookosmaito suppisten kanssa kuulostaa kokeilemisen arvoiselta. Minä olen muutamat sienipaikat tallentanut gps:ään, sen vuoksi jos alkusyksystä käy sienimetsällä niin suppikset ovat vielä pieniä ja vaikeasti havaittavia. Toivottavasti siellä ei ryhdytä asemasotaan. Onneksi Nero sentään on yöt sisällä.
VastaaPoistaMuistiini tallentamani sienipaikat ovat kadonneet metsänhakkuiden myötä. Mutta onneksi löytyi uusia, jotka taas tallensin muistiini. Saa nähdä säilyvätkö ne siellä :) Joskus minulla on tarkka mielikuva hienosta sienipaikasta muistissani, suuntimet vain puuttuvat, tekninen vempain on tässä luotettavampi.
PoistaVoi, sienet ovat jotakin mitä toivoisin aina kerääväni, mutta vierastan vähän myrkkysieniä ja en yksikseni uskalla niitä oikein kerätä (vaikka kuinka jokin sieni tuntuisikin "varmalta"...). Jospa vielä joku syksy saan jonkun sienikonkarin mukaani!
VastaaPoistaOnneksi Nerolle ei käynyt pahemmin!
Myrkkysienien kanssa ei voi olla liian varovainen. Toisaalta esimerkiksi suppilovahveroa ja kanttarelliä ei voi sekoittaa mihinkään myrkkysieneen. Hyvän sienikirjan kanssa pääsee jo pitkälle ja vain poimimalla tulee varmuus sieniä kohtaan. Jos olen metsällä kokemattoman poimijan kanssa olen aina halunnut perata hänen saaliinsa, ihan vain varmuuden vuoksi. Toivotaan, että meille laskeutuu rauha. Uusia puremajälkiä on ilmaantunut hartioihin.
PoistaOi ihanaa, kun ossoiskin noita sienihommia! Ja voe Prinssiä, Blackie ihmettelee miten on joku edes uskaltanut sille ryppyillä!
VastaaPoista-Helena ja Blackie Kahden Naisen Loukusta-
Sienihomma on koukuttavaa. Blackie, kaikki eivät vain osaa ottaa opikseen.
PoistaYmmärtäisinpä mäkin jotain sienien päälle... Sais helkkaristi ilmaista ruokaa.
VastaaPoistaIlmaista ja herkullista ruokaa ja vielä hyvä olo kaupan päälle :-)
PoistaOn siinä mahtava suppissaalis, namnam.
VastaaPoistaToivottavasti reviirit on kohta taisteltu, jotta Nero pääsee rauhoittumaan.
Tästä saaliista riittää iloa pitkään. Ihan kohta on täysikuu, onkohan kissoilla taas jotain juonia tuona ajankohtana.
PoistaNiin upea näky koreissa:) oih!
VastaaPoistaYlpeänä esittelen saalistani :-) olin aivan hurmiossa metsässä kun törmäsin hyvään sienipaikkaan.
PoistaVau, mikä saalis!
VastaaPoistaKannatti käydä metsällä.
PoistaHieno saalis! Nyt taida olla enää hirvikärpäsiäkään metsässä, ne ovat pilanneet minulta kokonaan syksyisen metsän ilon...
VastaaPoistaUnohdin aivan mainita tuonkin huomion, ei ainuttakaan hirvikärpästä! Joskus aiemmin niitä suorastaan ropisi anorakille :(
PoistaEn minäkään ymmärrä sienien päälle mitään, olen metsässä kuitenkin heti kun voin... siellä kaikkea muuta mukavaa ja tunnelmaa erikoisesti
VastaaPoistaMetsässä liikkuminen on ihanaa, sienestys on hyvä lisämotiivi lähteä liikkeelle uusiinkin maisemiin.
PoistaHyvin sanottu ; metsästysvietti, mahtava saalis.
VastaaPoistaHus kaikki tunkeilijat Neron reviiriltä ! Puhallus pipeille.
Onko teilläpäin paljon mökkeilijöitä...siis onko hylättyjä kissoja siinä lähistöllä ? :/
Viime yönä satoi ensilumi, mutta ehkä vielä ehtii sienimetsään. Nero on taas vahtinut sissin lailla reviiriään, onneksi olen kuitenkin saanut pojan yöksi kotiin. Lähikaupungin eläinsuojeluyhdistyksen mukaan tämä on villiintyneiden kissojen suhteen ongelma-aluetta. Täällä useimmat maalaiset eivät leikkauta kissojaan ja siksi ne lisääntyvät holtittomasti. Lisäksi on puolivillejä navettakissoja ja hylättyjä kesäkissoja, joita on minun ja naapurin toimesta kuljetettu eläinsuojeluyhdistyksen huomiin. Joku on antanut kodinkin hylätylle surkimukselle. Se on niin surullista.
Poista