Palsternakkasato on tänä vuonna ollut oikein hyvä. Kylvin kaksia eri siemeniä, Halblange Weisse on melko nopeakasvuinen ja kylmänkestävä. Toiset siemenet sain ystävän ystävältä, eikä lajikkeesta ole tietoa. Osa sadosta on vielä maassa. Olen koukussa uunissa paahdettuihin palsternakkoihin, ne ovat herkullisen rapsakoita. Suikaloin palsternakat uunipellille, pintaan hieman oliiviöljyä ja uuniin puoleksi tunniksi. Voittaa ransakalaiset mennen tullen. Eilen söin kesäkurpitsa-juusto-yrttipihvejä ja paahdettua palsternakkaa. Kastikkeena yhdenlainen tsatsikimuunnos. Siinä meni melkein viimeiset kesäkurpitsat, uusiakin on vielä kasvamassa, mutta tuskin ehtivät pitkälle.
Viime vuonna menetin punajuuret peuroille. Tänä vuonna ajattelin olevani viisaampi ja kasvatin punajuuret häkissä. Sainkin poimittua satoa alkusyksystä, mutta kun menin toiveikkaana korjaamaan loppusatoa, odotti punajuuripenkissä ikävä yllätys. Juurekset näyttivät kelvollisilta, mutta kun aloin kaivaa niitä ylös, huomasin, että melkein jokainen oli koverrettu tähän tyyliin. Myyrä oli ahkeroinut turvassa verkon alla. Jos ensi vuonna vielä päätän kasvattaa punajuuria, on se tehtävä varmaan kassakaapissa. Anteeksi luokaton kuva, käteni ilmeisesti tärisivät raivosta.
Katkaisin loppukesällä lehtikaalin varret kun olin kerännyt ensimmäisen sadon. Nyt sain vielä kuivurin täyteen uutta, pehmeää lehtikaalia. Etanat verottivat kaalia jonkin verran, mutta rakeilla sain nilviäiset kuriin.
Istutin myös muutaman taimen punaista suippokaalia. Sato jäi aika vaatimattomaksi, sillä etanat rakastavat tätäkin lajia. Kuten kaikki kaalit nämäkin kasvoivat verkon alla.
Suippokaali ja kyssäkaaleja.
Maissia on kasvimaalla lähinnä koristeena. Se tekee kyllä tähkiä, mutta ehkä vain pari ehtii kypsyttää siemenet.
Syysmansikka
Hip hurraa! Viimeinkin näen kardonin kukkivan. Tämä ainoa talvehtinut yksilö sai aikaiseksi kukan toisena vuonnaan. Kardonista ei syödä nuppuja, kuten latva-artisokasta, vaan siitä käytetään ravinnoksi mehevät lehtiruodit. Tosin kerrotaan, että antiikin kreikkalaiset nauttivat nuput etikkaan säilöttynä.
Talvikurpitsoita tuli vaatimattomasti. Taimia oli muutama ja ne kukkivat runsaasti, mutta vain kaksi hedelmää on siunaantunut.
Myskikurpitsakokeilu tuotti nollasadon. Taimet kasvoivat ja kukkivat komeasti, mutta hedelmiä ei tullut yhtään.
Kasvimaalla kasvaa vielä myös mm. purjoja ja tuoreita yrttejä voi edelleen poimia keitoksiin.
Ihan mukava satovuosi kaiken kaikkiaan.
Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Autuasta oloa, Pauliina ja Keekis!
Palsternakka on todellista herkkua! Ihan liian aliarvostettu juures!
VastaaPoistaKasvatan, tai siis yritän kasvattaa, sitä joka vuosi. Välillä onnistuu ja välillä ei. Nyt näyttäisi syyskylvöistä tulevan valtavan kokoisia. Kevät kylvöjä en ole vielä nostellut maasta, mutta naatit näyttävät aikas vaatimattomilta.
Samaa mieltä, palsternakkaa käytetään lähinnä keittojuureksena. Ehkä siksi, että se ei ole yhtä varma kasvatettava kuin porkkana ja siksi hintavampikin. Se on ällistyttävän hidaskasvuinen ja satoa saa vasta myöhään syksyllä. Viime vuonna sato oli surkea. Senhän voi jättää talveksi maahankin, mutta maku muuttuu makeammaksi. Pitäisikin kokeilla syyskylvöä, kiitos vinkistä.
PoistaIhanat herkut sinulla! Minä joudun tyytymään kaupan kyssäkaaleihin. Omalta maalta ne olisivat varmasti maukkaampia.
VastaaPoistaKyllä kaupan kyssäkaalitkin ovat herkkua, mutta itsekasvatetussa on hieno onnistumisen aromi lisänä :)
PoistaOi mitä herkkuja, harmi noita punajuuria. :)
VastaaPoistaLähiherkkuja :) Ensi vuodeksi on tehtävä pitävämpi punajuuristrategia.
PoistaPalsternakan käyttö on minulle aivan uutta. Mutta tuota ohjetta on kokeiltava!
VastaaPoistaHelpompaa lisäkettä tai dippinaposteltavaa ei olekaan. Suosittelen kokeilemaan.
PoistaMaiskis mitä satoa! Palsternakka on todella herkkua. Paahdan, paistan, teen maailman parasta sosekeittoa ja pihveihinkin sitä tungen ;) Kaikki juurekset ovat superherkullisia juuri nyt. Meillä eivät maassa juurekset menesty, ensi kesänä kokeilen laatikoissa kasvattamaista. Voi hitsin myyrä minkä teki ja vielä makoisille punajuurille!!!
VastaaPoistaPalsternakkasosekeitto on seuraavana listalla. Juurekset vaativat syvän ja hyvin muokatun maan. Harrastan maanparannusta kompostilla ja palaneella hevosen lannalla. Molemmat ilmaisia superaineita :) Maa on täällä kyllä muutenkin muhevaa entistä peltoa ja laidunta. Ehkä vielä joskus saan pitää oman punajuurisadon :)
PoistaTuli vielä mieleen tämän satokauden paras kyssäkaalireseptikokeilu: raasta kyssäkaalia ja omenaa, lisää kaurafraichea (myös creme fraiche tai kermaviili käy), sinappia, sitruunamehua, suolaa ja mustapippuria. Sekoita ja syö aterian lisukkeena :)
PoistaJuureksia vaivaavat meillä tuhohyönteiset viljelykierrosta ja harsoista huolimatta. Maa itsessään on vahvaa ja kompostia sekä hevosenlantaa lisään minäkin. Muut kasvit kasvavat hullun lailla, mutta juureksia en saa onnistumaan...
Kuulostaapa herkulliselta kyssäkaalisalaatilta, pitää kokeilla. Yleensä vain raastan sen ja lisään vähän sitruunamehua, öljyä ja pippuria. Harmi, että juureksiasi vaivaavat tuholaiset, minulla niitä näkyy onneksi harvoin, muita tuholoaisia sen sijaan :) Tänä vuonna kokeilin haisusamettikukkaa, se kasvoi erinomaisesti, jotkut yli kaksimetrisiä puskia. Se torjuu juurillaan tuholaisia maasta, lisäksi kasvatan melkein kaikkien viljelykasvien lomassa kääpiösamettikukkaa, joka on myös hyvä torjuja. Harrastan myös viljelykiertoa ja kumppanuuskasveja. Esimerkiksi porkkanat ja sipulit kasvavat aina yhdessä vuoro rivein. Toivottavasti ensi vuonna saat juureksiakin.
PoistaKiitos haisusamettikukkavinkistä! Taidankin kokeilla sitä ensi kesänä, kuulostaa ihan mainiolta kasvilta. Hyötykasviyhdistyksestä näyttää löytyvän ainakin. Kääpiösamettikukkaa olen harrastanut kasvitarhassa myös :) ehkä vielä joskus onnistuu.
PoistaHyötiksestä minäkin ostin siemenet. Esikasvatin taimet ja tiedäthän, että kasvi itää valossa kuten kaikki samettikukat, kylvöstä ei siis peitetä. Olisin kerännyt omia siemeniä, mutta kasvit eivät ole lainkaan kukkineet.
PoistaKotimaiset juurekset ovat niin parhaita! Näköjään myyräkin sen tietää....
VastaaPoistaNyt alkoi niin tekemään mieli uunijuureksia, porkkanaa, lanttua, palsternakkaa, sipulia, perunaa, yrttejä ja vähän oliiviöljyä, slurps!
Minulla on muutama latva-artisokka, pitäisikö ne nyt ottaa maasta ylös talvehtimaan, kun eivät kesän aikana kovin paljon ehtineet kasvaa...?
Kaikki eläimetkin täällä iloitsevat runsaasta sadosta :) Uunijuurekset ovat todella herkkua, nyt alkoi minunkin tehdä niitä mieli. Kardoni talvehti avomaalla olkikatteella suojattuna. Vain yksi selvisi ankarasta viime talvesta, muut mätänivät. Olen kokeillut latva-artisokan talvettamista ylöskaivettuna ruukussa kellarissa, mutta en onnistunut. Nyt jätän latva-artisokat ja kardonit avomaalle, katteen suojaan. Teoriassa se voisi selvitä talvesta, mutta riippuu tietysti säistä. Jos sinulla on hyvä talvetuspaikka ja onnistut artisokan kanssa, olisi tosi kiva kuulla siitä. Latva-artisokkien juurakoitahan myydään keväisin, joten ehkä juurakon voi talvettaa, esimerkiksi turpeessa.
PoistaNiin minullekin alkoi tehdä mieli uunijuureksia:)
VastaaPoistaEtanat verottivat minullakin satoa
Uunijuurekset ovat terveellinen herkku. Etanoita tuntui olevan tänä vuonna ennätysmäärä.
PoistaOletkos kokeillut palsternakkapyrettä? Eli tehdään, kuten perunamuusi. Hyvää!
VastaaPoistaVesi herahti kielelle jo pekästä mielikuvasta :) Ehdottomasti menee kokeiluun, kiitos vinkistä.
PoistaPalasin vielä tänne kommentteihin kun huomasin sinun vierailleen blogissani ja liittyneen lukijaksi. Voi, miten iloiseksi tulin siitä. Tervetuloa! Ihanaa syksyn jatkoa sinulle!
VastaaPoistaKiitos, yritin jo aiemmin kommentoida blogissasi, mutta kaikki selaimeni ovat sitä mieltä, että blogisi x kommenttia -linkki on vaarallinen, eivätkä suostu avaamaan sitä. Hassua, sillä muissa blogeissa en ole törmännyt asiaan. Nyt uskalsin kuitenkin ottaa riskin :)
PoistaPalsternakkapyree minullekin tuli mieleen ja nousi heti vesi kielelle.
VastaaPoistaHuomasin tuon Pauliinan/Kukka&Kaali kommentin, että olit liittynyt hänen bloginsa seuraajaksi. Miten onnistuit siinä nimimerkilläsi? Minulle tarjoaa vain seuraamismahdollisuutta nimelläni.
Kävin jo nostamassa palsternakkoja, tänään teen pyrettä. Kuukle on näköjään muuttanut noita kirjautumisehtoja, eikä blogin profiililla voi enää kirjautua, jos sen kuukletiliin kirjaudutaan omalla sähköpostiosoitteella. Kiersin asian niin, että kirjauduin ulos kuuklesta, kirjauduin uudestaan sisään blogin sähköpostiosoitteella ja kirjauduin Pauliinan lukijaksi. Harmittaa nämä bloggerin uudistukset, lukijapaneelistakaan ei enää näe seuraajan blogiosoitetta.
PoistaMeni nyt hiukan yli hilseen, sillä olen aina kirjautunut blogiin sen omilla tunnuksilla, jotka tosin on samat kuin gmailin tunnukset. Gmail ja blogger ovat Googlen tuotteita, minkä varmaan tiedätkin. Google on yhdistänyt bloggerin ja Google+:n toimintoja ja ohjekeskuksen mukaan kommentit näytetään omalla nimellä niissä blogeissa, joiden seuraajaksi liittyy uudistuksen jälkeen. Aikaisemmissa kommentit tulevat edelleen bloggeriin luodulla nimimerkillä. Nimimerkillä kommentointi onnistuu, mikäli se on sama, kuin Google+:ssa. Google+:n profiiliin voi nimensä tilalle laittaa myös nimimerkin. Tällöin se muuttuu myös kaikissa muissa google-palveluissa. Muutin oman google-profiiliini nimen tilalle nimimerkin, sillä minulla ei ole esimerkiksi googlen spostia omalla nimellä, vaan avasin sen blogin aloituksen myötä nimimerkillä. En nyt äkkipäätä osaa sanoa, miten muutos näkyy muissa käyttämissäni google-palveluissa, mutta aika näyttää.
PoistaHaluaisin itse päättää, minne netissä nimeni ja henkilötietoni annan, mutta tällaisilla muutoksilla se tehdään hankalaksi tai mahdottomaksi. Jälkikäteen mitään ei saa netistä pois ja tietojen muuttaminen on tosi hankalaa tai ei onnistu laisinkaan. Koska olen luonut blogia varten tietyn profiilin/nimimerkin, on tosi ärsyttävää yhtäkkiä ryhtyä kommentoimaan omalla nimellä tai jollain toisella nimimerkillä. En halua piiloutua nimimerkin taakse toisilta bloggareilta, vaan haluan suojella itseäni ja läheisiäni netin kummallisuuksilta ja jopa identiteettivarkauksilta.
Voi olla, että olen jotain ymmärtänyt väärin, mutta saa korjata. Toivottavasti nämä bloggerin uudistukset jatkossa olisivat käyttäjäystävällisempiä.
Noin se juuri on. Kuukle alkaa yhä enemmän muistuttaa fb:tä. En minäkään halua henkilökohtaisia tietojani kaikkialle nettiin. Huomasin, että onnistuit kirjautumaan nimimerkilläsi.
PoistaYmmärrän raivon tunteen myyräntyön jälkeen. Kassakaappi voi olla yksi ratkaisu ensi vuodeksi. Tai yksi häkki maan alle multaan ja toinen häkki päälle. Sekin tuntuu työläältä.
VastaaPoistaSatosi on aina niin ihailtava.
Taidan kärsiä punajuurukirouksesta, kun sato ei jää koskaan itselle :) Kyseessä on varmaan ollut metsämyyrä, ne eivät kaivaudu maahan, vaan operoivat pinnalla. Harva teräsverkko ei pidätellyt myyrää, ensi vuonna tiheämpi verkko. Ovelasti myyrä on kovertanut itsensä suojaan prinssiltä.
PoistaKaunista syksyistä satoa, tosin tuo myyrätuho punajuuren kohdalla on harmillinen asia. Kyssäkaali on muodoltaan niin ihanan kaunis, melkein tekee pahaa sen palastelu.
VastaaPoistaPalsternakasta olen tehnyt laatikkoa porkkanan tavoin ja myöskin niin, että osan porkkanasta olen korvannut palsternakasta tehdessäni ihan tavallista porkkanalaatikkoa.
Minulla on vielä palsternakat maassa ja toivottavasti talvi ei ihan vielä tule, ainakaan ensi viikon aikana.
Suippokaalia olisi kiva kokeilla ja varsinkin tuo punainen nääyttää niin kauniilta.
Kyssäkaalit ovat hyvin kauniita. Palsternakoilla ei ole hätää vaikka tulisi kylmäkin, parhaiten ne säilyvät maassa. Tuskin maa routaantuu ihan pian. Suippokaali on kaunis, mutta koska kaalit on kasvatettava verkon alla ei kasvuajan kauneudesta juuri pääse nauttimaan. Ensi vuonna taidan keskittyä lehti- ja kyssäkaaliin.
PoistaOnpas sinun punajuuresi haluttuja. Kun teimme aikanaan matkoja Karjalaan tapasimme siellä yhden suomensukuisen mummon. Hän kasvatti pihallaan joka vuosi tomaatteja, vaikka ne joka vuosi ehti joku muu käydä poimimassa. Ne poimijat tosin kulkivat kahdella jalalla. Ihmettelin mummon sitkeyttä ja kärsivällisyyttä.
VastaaPoistaMinultakin kaksijalkaiset napsivat tänä vuonna tomaatteja, tosin varkailla oli myös siivet :) Paljon helpompi on kestää eläin- kuin ihmisvarkaita. Toisaalta, jos joku vaivaituisi tänne varastamaan satoa, se menisi todennäköisesti suureen tarpeeseen.
PoistaOnpa herkullisen näköistä satoa, ihan vesi kielellä katselin kuvat ja lukaisin kommentit =P Voihan itku punajuurista! Ehkä kolmas kerta toden sanoo?
VastaaPoistaMonta vuotta sain kasvattaa punajuuria itselleni, mutta nykyisin ne ovat hirveän suosittuja. Eläimetkin ymmärtävät supefoodin päälle :)
PoistaOnpa aika ihmeellistä, kaivavatko nuo nelijalkaiset myös maasta punajuuretkin? Ihania palsternakkoja, meilläkin kasvoi hyvin - versot, juuri jäi vaatimattomaksi! Palsternakka on juuresten aatelia! Ihania lehtikaaleja! Että niistä nautin! Upeita herkkuja!! Siivosin tänään kasvimaatani...että kasvimaasi siinsi jossain haaveissani!
VastaaPoistaOvela myyrä oli kovertanut itselleen syömäsuojan, syöden itsensä juurikkaan maanpäällisestä osasta apajille. Olen huomannut, että palsternakka kasvaa eniten syksyllä, joten kannattaa korjata sato myöhään. Ihanaa jos olen voinut inspiroida kaltaistasi mestaripuutarhuria :)
PoistaSinulla jatkuu vielä sadonkorjuu ja todella mahtavasti oletkin saanut satoa vaikka osa menikin muiden suihin. Oi mitä kyssäkaaleja, ne ovat niin hyviä! Palsternakkaa pitääkin kokeilla, enpä ole tainnut edes maistaa sitä.
VastaaPoistaNyt on palsternakan sesonkiaika ja sitä saa hyvin kaupoista tuoreena. Kannattaa kokeilla tätä juuresherkkua, hieno makuelämys. Ihana tälläinen syksy kun halla pysyy poissa pitkään.
PoistaHrtkullista ja monipuolista satoa - ja kaunista. Kelpaa herkutella talvellakin.
VastaaPoistaNäin viljelijän palkanmaksun aikaa voi iloita kevään ja alkukesän uurastuksesta. Talvivarastot alkavat olla täynnä.
PoistaMonipuolista satoa! Minullakin oli tänä vuonna lehtikaalia. Alkukesän sato meni perhosen toukkien suihin, mutta kaalit kasvattivat latvasta uusia lehtiä, joista saimme tänään satoa talteen viime viikon pakkasista huolimatta.
VastaaPoistaLehtikaali kestää onneksi hyvin kylmää. Sitä saa usein poimia joulupöytäänkin jos ei ole mennyt patempiin suihin. Minulla on vieläkin kaalien päällä verkko, se estää nelijalkaisten hampaitakin pääsemästä sadon kimppuun.
PoistaVoi miten upeaa satoa olet saanut taas poimia kasvimaaltasi! Minulta löytyy vain lehtikaalta :)
VastaaPoistaTänään poimin pataan kasvimaalta pinaattia, varsiselleriä, purjoa, palsternakkaa ja tietysti yrttejä. Ihanaa kun satokausi jatkuu näin pitkälle.
PoistaKiitos palsternakka-vinkistä! Meillä on ollut hieman ylitarjontaa, mutta uunipalsternakka on vielä testaamatta.
VastaaPoistaUpea sato ja ihanat kuvat!
Hienoa, että vinkki kulkee välillä näinkin päin :) Mielestäni palsternakka on parhaimmillaan uunissa paahdettuna, muitakin reseptejä olen kyllä kokeillut.
Poista