Puutarhavuosi, muisto vain

Päivä kaunein sammuva on,

kukka kuolee korvaamaton.

Kun päättyy tää,

muisto vain jää.

Sini K:lta Kasvuhormoni-blogista tuli haaste: 12 kuvaa menneestä puutarhavuodesta, kiitos Sini.
Vilkaisen taaksepäin vaikka katse onkin suuntautunut jo enemmän uuteen puurtarhavuoteen.
Tammikuu oli talvinen ja aurinkikokin näköjään pilkahteli.

Helmikuussakin paistoi aurinko ja se lämmitti jo hieman ikkunan läpi loistaessaan.
Huone-esikot kukkivat. Kuun lopulla kylvin ensimmäiset siemenet.

Maaliskuussa paistoi aurinko pääsiäiskukat ilahduttivat ja esikasvatus oli täydessä vauhdissa.

Huhtikuussa paistoi aurinko. Kasvimaa oli vielä aution näköinen, mutta touhu siellä jo täydessä käynnissä. Kotipuutarhalehdessä julkaistiin juttu kasvimaastani ja siinä edellinen kesä näytti toiveikkaan rehevältä.

Toukokuussa paistoi aurinko ja oli jo suloisen lämmintä. Kasvu lähti hyvin käyntiin.

Kesäkuussa paisoi aurinko ja kasvimaa kukoisti. Sieltä sai jo paljon satoa.

Heinäkuussa paistoi aurinko ja kasvimaa kukki ja rehotti paratiisillisena.

Elokuussa paistoi aurinko ja omavaraisuus kukoisti. Monenlaista satoa korjattiin ahkerasti ja sitä riitti jaettavaksi muillekin.

Syyskuussa paistoi aurinko. Kukkakimput pienenivät, mutta lämpö piti runsasta kasvua yllä.

Lokakuussa paistoi aurinko ja lämmön inspiroimana moni kasvi aloitti uuden kierroksen.

Marraskuussa paistoi aurinko. Otin komeron perältä keväällä lopuista pakastemarjoista valmistamani mustaherukkaliköörin ja pullotin sen talven pimeiden iltojen iloksi.

Joulukuussa paistoi aurinko joskin hyvin lyhyen jakson päivästä. Olin ystävien kanssa tutustumassa Loviisan joulukoteihin.
Oli kaunista ja mukavaa.
Ilmeisen aurinkoinen vuosi.

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Autuasta oloa, Erja.
Iloista vuoden alkua kaikille! Minulla se on alkanut hieman surullisissa merkeissä, mutta siitä myöhemmin.