Nero on toipunut hyvin, maanantaina kävimme lääkärissä ja vaikka visiitti kävi kovasti kummankin voimille, ei veren valuttaminen ollut turhaa. Neron verenkuva oli normaali, eli tulehdus on voitettu.
Taas kerran aliarvioin kissan kapasiteetin. Uskomattoman hyvin omien polkujensa kulkija sopeutui valjastelevan sisäkissan elämään. Vapauden puute ulkona aiheutti toki närkästystä, senhän ymmärtää; pusikosta kuuluu kiehtovaa rapinaa, muttei pääse katsomaan mikä siellä liikkuu.
Välillä piti saada hieman yksityisyyttä ja kätkeytyä heinikkoon.
Sairaslomamme harmonisoitui kun keksin miten saan lääkkeet Neron sisään sen huomaamatta. Kissa oppi nopeasti lääkeaikataulun (kahdesti päivässä) ja osasi olla jo etukäteen varuillaan ja varustautua taisteluun, joten pilleri kurkkuun -tekniikaa toimi vain pari päivää.
Nerolla ei ole paljon erikoisherkkuja ja mikään kokeilemistani ei toiminut.
Lopulta sain neronleimauksen ja muistin vastustamattoman jouluherkun, katkaravut. Kaamea pillerinantohetki muuttui odotetuksi herkkuhetkeksi. Kissa kyllä haistoi murskatun lääkkeen pienessä määrässä katkarapuja, mutta päivä toisensa jälkeen himo oli vastustusta suurempi ja minä erittäin huojentunut.
Kissan kanssa kykkiessä näki kaikenlaista. Näin jyrsijän säntäävän pakoon, rusakon aamulenkillä, jäniksenpoikasen maastoutuvan heinikkoon, kuvan valkohäntäpeuran hiipivän ihmetellen meitä kohti ja tömistelevän jalkojaan ja varoittaen vasaansa.
Metsäkaurispukin varoitusäänet kaikuivat pitkään korvissamme.
Metsästä löytyi konnanmarja.
Kissan loivaliikkeisen ulkoilun yhteydessä tuli ryhdyttyä moneen projektiin. Aloin kaivaa vanhaa sähkötolpan tukivaijerin kiinnitystappia maasta, sillä olen pelännyt, että jossain vaiheessa joku osuu siihen autollaan. Pehtoori tarkasteli kuoppaa (löytyisikö sieltä jättimyyrä). Kuinkahan pitkä tuollainen kiinnitystappi mahtaa olla? Kaikkien alojen asiantuntijani kertoi, että pitkä, ja tapin päässä on todennäköisesti vielä betonilaatta.
Aloin pelätä, että jos jatkan kaivuuta, minua tullaan syyttämään ihmissalakuljetuksesta kun kuopasta alkaa virrata kiinalaisia, joten päätin neuvon mukaan mieluummin kitkuttaa tapin poikki rautasahalla.
Lääkekuuri päättyy tänä iltana ja päästin Neron jo vapaasti ulkoilemaan, luotan siihen, että katkarapuhetki kutsuu sen sisälle oikeaan aikaan. Pehtoorilla on paljon tekemistä reviirimerkinnöissä ja paikkojen tarkastamisessa. Minäkin huokaisen kun saan yöllä ikkunat avattua enemmän kuin kaksi senttiä.
Mikä helpotus, että Nero on taas terveen kirjoissa ja ruoka maittaa.
2 tuntia sitten
Hienoa, että Nero toipui! Nautinnollisia kesäpäiviä!
VastaaPoistaKiitos Satu! Eläinkaverin sairastaminen on suuri huoli ja paraneminen suuri helpotus.
PoistaOnpa huojentavaa kuulla, että Pehtoori on jälleen kunnossa💕
VastaaPoistaLöytyi se Neronkin heikko kohta; katkaravut!
Miten närkästynyt hän sitten on, kun kun lääkekuuri loppuu ja mahdollisesti katkaraputarjoilu päättyy samalla?
Kiitos vielä sinulle viimeisestä, oli niin ihana taas tavata💚. Minulla on kiireet jatkuneet yhä vaan, en ole ehtinyt vastailla oman blogini kommentteihin, enkä kommentoida toisten blogeissakaan. Nyt kun en ole oikeissa töissä puutarhalla, tutut ja sukulaiset tilailevat kaikenlaisia leipomuksia kesäkekkereihinsä. Tällä helteellä onkin motivoivaa lämmittää uunia.....😓
Nerolle rapsutuksia ja mukavia myyrästysretkiä!
Nero kiittää! Katkarapukuuri päättyy kohta, mutta on hyödyllistä tietää kissan heikko kohta 😼 Opetin sille niiden nimen, joten ehkä tiukan paikan tullen saan sen mainitsemalla kissan paikalle. Myös sanoilla juustoo ja kalaa, saan helposti kissan huomion vaikka ne eivät toimikaan lääkeherkkuina.
PoistaKiitos itsellesi viimeisestä, oli taas upeat herkut suulle ja silmille, joten en lainkaan ihmettele, että niillä on menekkiä laajemminkin.
Toivottavasti ehdit myös vilvoittelemaan hellan äärestä 💚
Ihanaa, että Nero on toipunut. Meillä lääkitys jatkuu edelleen. Ja se on muuten kumma, kuinka nopeasti kissa keksii lääkeaikataulun. Sitä kyllä osataan vältellä kaikin voimin. Meillä ei lääke mene edes herkkutonnikalan kanssa alas.
VastaaPoistaKissat ovat erittäin nokkelia lukemaan ympäristöään ja henkilökunta on apposen avoin kirja 😽
PoistaSiksi ne varmasti ovat selviytyneet niin hyvin ja levinneet maailman kaikkiin kolkkiin.
Voimia teille lääkitykseen. Kissan pitäisi ymmärtää, että ikävätkin hoitotoimenpiteet ovat sen omaksi parhaaksi.
Hyvä että Nero pääset tästä ihmisten hoitobuumista eroon. Ai katkaravulla saivat sinua huijattua; no parempi kai niin kuin ilman, kun ihminen olisi kuitenkin pakottanut ottamaan sen pillerin. - Pepsi
VastaaPoistaEn vain voi vastustaa katkarapuja. Niitä saisi tosin olla isompi annos. Vapaus on toki vieläkin maukkaampaa kuin katkikset. -Nero
PoistaNyt pikaista toipumista Nerolle!! Ulkona on niin kuuma, joten eiköhän viileämmät sisätilat ja katkarapuannos houkuttele pysyttelemään lähistöllä :)
VastaaPoistaKiitos Pilvi! Kissalle löytyy paljon viileitä paikkoja rakennusten alta, mutta yllättävän mukavaa on ollut nukkua sisälläkin. Katkisannos aamuin illoin saisi Neron mielestä jäädä pysyvästi ohjelmaan :)
PoistaLeppoisia kesäpäiviä teille.
VastaaPoistaKiitos Maarit!
PoistaMukavaa kun lääkekuuri on jo loppusuoralla ja Nero voi palata normaaliin kissan omaan päivärytmiin, tosin herkkuravut taitavat jäädä myös tauolle.
VastaaPoistaHyvää ja levollista kesää teille sinne Nerolle ja hoitajalle! ❤️
Kiitos Raili! Herkkuravut jäävät tauolle, pitää säästää erikoisherkku erikoistilanteisiin.
PoistaVoi helpotus, ihania uutisia ja eläköön katkaravut ja neronleimauksesi! Ihanaa, että nyt vapaus koittaa teille molemmille.
VastaaPoistaValtava helpotus. Vaikka kompromissielämä kissan kanssa sujuukin, on se väsyttävää kummallekin. Nero pääsi jo vapauden makuun ja ruokahalu tuntuu lisääntyneen entisestään. Mikä riemu!
PoistaPääsee Nero taas viettämään kissanpäiviä.
VastaaPoistaSiellä se nyt tutkii reviiriään tai loikoilee viileässä paikassa.
PoistaHienoa, että Nero toipuu ja onneksi heikko kohta löytyi. Toivottavasti saat kiinnitystapin katkaistua. Voisi olla aika iso monttu, kun sen kaivaisit esiin.
VastaaPoistaHeikon kohdan löytyminen oli suuri helpotus ja välimme pysyvät paremmassa kunnossa.
PoistaAika iso monttu pitäisi kaivaa, että saisi betonianturankin ylös, joten koetan kitkuttaa rautasahalla. Pitää vain lähteä sahakaupoille ensin.
Ihana että Nero on kunnossa. Tämä aika tuo mieleeni kipeästi Pinkku-mamsellin sairastelun viime kesänä, lääkkeen annoin ruiskulla suuhun, mutta tappeluksi meni myöhemmin, joten kiedoin sen hellävaraisesti pyyhkeeseen välttääkseni tappavat kynnet, alkuun herkkupalapalkinto auttoi ja mieletön hyysääminen. Sydän itki verta kun tajusin kaiken turhaksi ja taisin lopettaa lääkekuurin kesken, mitä nyt herkkupalan tai ruuan mukana vähän meni. Katkarapu peittää sopivasti lääkkeenhajun, hieno keksintö. Mukavaa kesän jatkoa ja toipumista. Molemmille:)
VastaaPoistaKiitos Irja! Lemmikin sairastaminen kova koettelemus, ilman lääkerumbaakin. Tarvitsemme kumpikin toipumisloman, luulen. Pyyhekikka ei toiminut meillä kuin pari kertaa ja kerran Nero onnistui sylkemään pillerin ulos vaikka se oli jo kurkussa. Ajattelin, että nestemäisenä lääke olisi enemmän seinillä kuin kissan suussa. Kipulääke oli nestemäinen ja kuuri lyhyt, joten sen onnistuin saamaan huonokuntoiseen kissaan. Mutta kissan toipuessa vastustuskin kasvoi :)
PoistaKatkaravut ovat siunattu asia, lääkkeenanto muuttui kivaksi tapahtumaksi.
Hienoa kuulla Neron toipuneen hyvin. Hyvä keksintö tuo katkarapu. Jo edesmenneelle koirallemme annettiin lääke domino-keksin sisällä, lääke kiinni täytteeseen ja keksi koiralle. Herkun himo oli kovempi kuin halua etsiä lääkkeet pois.
VastaaPoistaOlin melko varma, että katkarapukikka toimii vain muutaman kerran, mutta ihmeekseni se toimi loppuun saakka. Ilmeisesti lääke ei ollut pahanmakuinen. Koirien hajuaistia ei huijata, mutta tapa hotkaista herkut suosii lääkkeenantoa :)
PoistaIhanaa, että nero on kunnossa. Onneksi löysit, että pääsitte lääkärille. Katkarapuja ei ollakaan kokeiltu. Moni kissa alkaa sietämään valjaita nopeasti, kunhan tajuaa, että niiden kanssa pääsee ulos. Toki ilman valjaita on aina kivempaa ja meilläkin yritetäään käyttää kaikki mahdolliset tilaisuudet ulos karkailuun.
VastaaPoistaNero on onneksi lapsuudessaan tottunut valjastelemaan ja aikuisenakin on valjaisiin jouduttu turvautumaan silloin tällöin, joten ihan alusta ei tarvinnut alkaa. Valjaiden ja perässä löntystävän piian kanssa ei kuitenkaan pääse tiheikköihin, eikä muihin jänniin paikkoihin, joten vapaus mennä ja tulla otettiin ilolla vastaan.
PoistaViikon paras uutinen! Terpat Nerolle.
VastaaPoistaKiitos sinulle ja teidän matalille. Me iloitsemme kovasti elämän normalisoitumisesta.
PoistaOnnea on katkaravut <3
VastaaPoistaSuuri onni meille molemmille :)
PoistaNerolle rapsuja ja haleja!
VastaaPoistaIhanaa kun toipunut hyvin.
Kesän lumoa sinne kauniiseen Suomen kesään!
Kiitos Susanna! Nero saa nautiskella rapsuistaa haleista heti kun saapuu lounaale.
PoistaSuomessakin saimme nauttia hetken helteistä, mutta nyt on palattu normaaliin kesäsäähän :)
Ihanaa, että Nero voi jo paremmin <3
VastaaPoistaKiitos! Toivottavasti toipuminen edistyy hyvin.
PoistaIhana että Nero toipui ja keksitte hyvän herkun jonka avulla lääkitys onnistui. Kissan lääkintä ei ole herkkua, minusta koirien kanssa onnistuin aina paremmin... tai meillä olivat niin persoja että söivät kaikkea, vanha Likka oli kyllä ovela, se näytti syövän lääkeen mutta pudotti kielen alta pois:) Halauksia Pehtoorille...Tästä on jo vierähtänyt aikaa mutta tuskin on myöhäistä vieläkään.
VastaaPoistaKiitos Irja! Pehtoori saa halaukset. Nero on toipunut hyvin ja lihotuskuurin jälkeen saavuttanut komeat mittansa. Reviirillä on ollut rauhallista ja myyrästysonni suosinut.
Poista