Krassit voivat vielä hyvin, mutta yöpakkaset voivat viedä ne nopeasti.
Lisää oranssia: lyhtykoiso.
Saila tunnisti perhosen siniritariksi, Suomen suurimmaksi yökköseksi.
Tietääkö joku mikä perhonen tämä on. Väritys on kuin koivun rungossa, harmaa. Suuri perhonen löytyi maasta, koivikosta. Nostin varovasti rungolle. Pituus noin 4,5 cm ja siipien väli tässä asennossa noin 5 cm.
Lyhtykoisot ovat syksyn väripilkku, ne ovat melko reippaita leviämään. Sipulit ovat makoisia, harmi kun ei ole pannuhuonetta tai muuta lämmintä paikkaa, saavat olla keittiössä.
Minusta tuo näyttää ritariyökkäseltä, siniritariyökköseltä kun näkyy vähän tuota takasiipien väritystä. Ihana sipuliasetelma, kivasti nuo siivet. Pitääkin katsoa onko vintiltä löytämäni varpushaukan raato (jo löydettäessä kuivaksi muumioitunut) vielä tallella, siitä voisi tehdä jotain samantapaista. Aajattelin ripustaa sen naapurien ja peurojen pelotteeksi kepin päähän tontin reunaan, mutta eipä ole tullut toteutettua ;-)
Katsoin taas netistä kuvia, kyllä se on ilmiselvä ritariyökkönen, tuos alasiipien sininen on hyvä tunnusmerkki. Kiitos tunnistuksesta, tuntuu mukavalta saada kaikille kulkijoille nimi :) Nuo siivet ovat olleet vuosia keittiön ovessa, en enää edes muista kenen ne ovat. Ostin viime keväänä kirpparilta takkuisen täytetyn kanahaukan ja laitoin sen kesällä marjapensaita suojaamaan kepin päähän. Pihalla tuli aivan hiljaista, kaikki linnut vaikenivat. Teho tosin laimeni ajan myötä. Tänä kesänä en ulkoiluttanut haukkaa koska on ollut niin sateista.
Sipulioviverho :) Olen joskus letittänytkin, mutta nyt tuleentuneet varret olivat niin huonokuntoisia, ettei letitys onnistunut. Valkosipulit kuivuvat samaan tapaan narulla, ovat jäykkävartista sorttia, joten niissäkään letitys ei onnistu.
Poika kun näkisi noi sipulikuvat, niin leveän hymyn kuvat saisi kasvoille. On oikein suuri sipulin ystävä. Hieno sommittelu sipuleilla oikein siipien kera.
Sipuli on erinomainen makujen ja terveyden lähde. Sipulisommittelu on ihan ex tempore, jonnekin ne piti saada ilmavasti kuivumaan. Valkosipuli kuivuvat toisaalla samlla menetelmällä.
Ajattelin ensimmäiseksi kiitäjää, kun on niin iso. Mutta taitaapa todella olla enemmänkin yökkönen, kiitäjät hieman erinäköisiä (ja kovaäänisiä kun olen kerran pimeässä sellaiseen sanan mukaisesti törmännyt!). Mukavaa viikonloppua!
Kiitäjä minullekin tuli ensimmäiseksi mieleen, mutta perhonen oli jotenkin hennompi kuin vankat kiitäjät, ja kovin karvainen :) En haluaisi törmätä pimeässä kumpaankaan. Mukaavaa viikonloppua sinullekin!
Nuo lyhtykoisothan käyvät kuivakukiksi myös. Harmi että unohdin kylvää noita - ehkä ensi kesänä sitten.
VastaaPoistaMinäkin jo siirsin sipulit pannuhuoneen lämpimään. Kauniit värit tuossa sipulikuvassa.
En tunnista tuota perhosta. Ne ovat minulle aivan vieras alue.
Täytyi poistaa tuo edellinen kommentti kun tuli niin paljon virheitä :)
Lyhtykoisot ovat syksyn väripilkku, ne ovat melko reippaita leviämään.
PoistaSipulit ovat makoisia, harmi kun ei ole pannuhuonetta tai muuta lämmintä paikkaa, saavat olla keittiössä.
En ole paras perhosissa, mutta voisiko tuo olla havununna, joka on yleistymään päin tai ehkä sumuinen syysmittari. Veikkaisin ehkä tuota ekaa.
VastaaPoistaKatsoin netistä kuvia vinkkiesi perusteella ja havununna tuo taitaa olla. Tai sitten hyvin samannäköinen munkkiyökkönen. Kiitos tunnistuksesta!
PoistaMelkosen taideteoksen sait sipuleista tehtyä. Hienon näköinen :)
VastaaPoistaSipulit piti saada kuivumaan, niistä tulikin sitten taideteos :)
PoistaMinusta tuo näyttää ritariyökkäseltä, siniritariyökköseltä kun näkyy vähän tuota takasiipien väritystä.
VastaaPoistaIhana sipuliasetelma, kivasti nuo siivet. Pitääkin katsoa onko vintiltä löytämäni varpushaukan raato (jo löydettäessä kuivaksi muumioitunut) vielä tallella, siitä voisi tehdä jotain samantapaista. Aajattelin ripustaa sen naapurien ja peurojen pelotteeksi kepin päähän tontin reunaan, mutta eipä ole tullut toteutettua ;-)
Katsoin taas netistä kuvia, kyllä se on ilmiselvä ritariyökkönen, tuos alasiipien sininen on hyvä tunnusmerkki. Kiitos tunnistuksesta, tuntuu mukavalta saada kaikille kulkijoille nimi :)
PoistaNuo siivet ovat olleet vuosia keittiön ovessa, en enää edes muista kenen ne ovat.
Ostin viime keväänä kirpparilta takkuisen täytetyn kanahaukan ja laitoin sen kesällä marjapensaita suojaamaan kepin päähän. Pihalla tuli aivan hiljaista, kaikki linnut vaikenivat. Teho tosin laimeni ajan myötä. Tänä kesänä en ulkoiluttanut haukkaa koska on ollut niin sateista.
Pakko oli tulla katsomaan mikä se perhonen oli, kun olin itsekin epävarma... Harrastus se on tämäkin =D
PoistaPerhosten keräily tähän tapaan on mukava harrastus. Yöliikkujat ovat minulle outoja ja harvoin nähtyjä, joten oli kiva löytää tällekin nimi.
PoistaKauniit sipuliverhot sinulla:) Oletko koskaan koittanut letittää niitä?
VastaaPoistaSipulioviverho :) Olen joskus letittänytkin, mutta nyt tuleentuneet varret olivat niin huonokuntoisia, ettei letitys onnistunut. Valkosipulit kuivuvat samaan tapaan narulla, ovat jäykkävartista sorttia, joten niissäkään letitys ei onnistu.
PoistaPoika kun näkisi noi sipulikuvat, niin leveän hymyn kuvat saisi kasvoille. On oikein suuri sipulin ystävä. Hieno sommittelu sipuleilla oikein siipien kera.
VastaaPoistaSipuli on erinomainen makujen ja terveyden lähde. Sipulisommittelu on ihan ex tempore, jonnekin ne piti saada ilmavasti kuivumaan. Valkosipuli kuivuvat toisaalla samlla menetelmällä.
PoistaIhania kuvia, oikein tuntee syksyn tuoksut ja tunnelman.
VastaaPoistaHyvää viikonloppua sinne teille, halausken kera.
Mukavaa viikonloppua sinullekin ja halit :)
PoistaKiitos muistutuksesta! Eli täytyykin käydä nostamassa omat sipulit myös tänään ylös maasta, valkosipulit näet.
VastaaPoistaNyt taitaa olla aika korjata valkosipulit, ennen kuin ne alkavat itää kosteassa. Ja piakkoin kylvää uudet. Nami, nami.
PoistaHauska ripustus! :)
VastaaPoistaJa hyödyllinen, siitä vain pataan poimimaan.
PoistaIhania syksyisiä vilkaisuja.
VastaaPoistaKiitos Paula, syksy on mukavaa aikaa ja toivoisin sen kestävän pitäkään.
VastaaPoistaAjattelin ensimmäiseksi kiitäjää, kun on niin iso. Mutta taitaapa todella olla enemmänkin yökkönen, kiitäjät hieman erinäköisiä (ja kovaäänisiä kun olen kerran pimeässä sellaiseen sanan mukaisesti törmännyt!). Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaKiitäjä minullekin tuli ensimmäiseksi mieleen, mutta perhonen oli jotenkin hennompi kuin vankat kiitäjät, ja kovin karvainen :) En haluaisi törmätä pimeässä kumpaankaan. Mukaavaa viikonloppua sinullekin!
PoistaUpea kuva sipulinkuivatuksesta!!
VastaaPoistaKiitos! Vähän rakeinen siitä tuli kun sipulit ovat keittiön pimeimmässä nurkassa, mutta tunnelma välittyy.
Poista