8.2.2013

Työn pauloissa

Ksitigarbha
Olen työkiireinen, lumityötkin ovat retuperällä. Deadlinien läheisyydessä elämä on keskittynyttä ja rajattua. Vaikka työpäivät ovat pitkiä (eihän päivä mihinkään riitä) pidän näistä tiiviistä kausista. Elämä tuntuu jotenkin yksinkertaiselta kun voi keskittyä vain yhteen asiaan. Tai monta projektia tässä on menossa, mutta ne muodostavat yhden asian, työn.

Kiireestä voi pitää jos se on jaksottaista, lyhytkestoista ja jaksojen väliin jää sopivasti rauhallista aikaa. Jatkuva kiire tappaa. Työskentelen myos nukkuessani, aivoni ratkovat ongelmia ja voin tulostaa ratkaisut aamulla. Oli miltei miten kiperä paikka tahansa, umpikuja ja ideat kadoksissa, niin se ratkeaa melko varmasti jos saan nukkua yön yli. Kiireisenä on mahdotonta keksiä luovia ratkaisuja, luovuus vaatii rennon olotilan. Pahinta on tuijottaa deadline-hetkeä ja pelätä että ratkaisu ei löydy ajoissa. Kaupungissa minulla oli tapana ratkoa ongelmia kävelemällä. Jos ei ajatus luistanut lähdin ulos työhuoneelta ja kävelin niin kauan että ongelma ratkesi. Kävelyn rytmi saa kehon ja mielen rentoutumaan ja ideat pääsevät pulpahtamaan esille. Joskus hämmästyn miten tuore ratkaisu pulpahtaa pintaan aivan yllättäen, enkä yhtään käsitä mistä se tuli, missä se kypsyi valmiiksi.


Sain Susannalta tunnustuksen, kiitos paljon tästä. Pitäisi taas kertoa asioita itsestään. Koska viime aikoina olen tunnustanut niin paljon vetoan nyt kiireisiin ja kerron, että melko tuoreita tunnustuksia löytyy täältä, täältä, täältä ja täältä :)

Lämpimästi tervetuloa Autuaan olon piiriin
Wanhan wallankumous ja Leenuliini!
Kaikille mukavaa ja kiireetöntä viikonloppua!

39 kommenttia:

  1. Yön yli nukkumisessa on todellakin jotain taikaa. Valmiiksi saatu työkin on parempi tarkastaa vielä kerran yön jälkeen, niin se vaan menee :)
    Leppoisaa dedlineilyä kuitenkin :)
    Komeat uuninluukut kuvassa! Ksitibarghakin on komea, mutta siitä en ymmärräkään mitään muuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, näköjään taas iski kirjoitusvirhepaholainen. Tabletilla niitä tulee paljon enemmän kuin läppärillä. Täytyisi siirtyä kirjoittelussa kynän käyttöön.

      Poista
    2. Totta, yön yli nukkumisen jälkeen moni asia näyttäytyy uudessa valossa ja tekemiset on hyvä tarkistaa hyvin nukutun yön jälkeen. Kirjoitusvirheet eivät haittaa, pääasia, että tulee ymmärretyksi.

      Poista
  2. Koetahan viikonloppuna huilia! Tuletko ensi kuussa puutarhabloggareitten tapaamiseen Kaisaniemeen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikonloppuna yritän rehkiä lumitöissä se on sopivaa vastapainoa ja hiihtäminen saa mielen rentoutumaan. En ole ilmottautunut tapaamiseen, aikatauluni on vielä vähän epäselvä. Olisipa kiva tavata puutarhaystäviä tulppaanien merkeissä.

      Poista
  3. Totta että väsyneenä tavallaan jämähtää umpikujaan ja vireämpänä taas asiat oivaltaa ;)

    Kuten sanoitkin kiireen jaksaa kun tietää että sitä seuraa rauhallinen jakso. On varmasti ihana tehdä työtä jonka työstämisen voi osittain suunnitella oman aikataulunsa ehdoilla...

    Minäkin kiinnitin huomioni tuohon hurmaavaan uunin/takanluukkuun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta on kiva työskennellä iltaisin ja öisinkin, saan paremmin aikaan kun ei ole tiettyä kellonlyömää, jolloin pitäisi lopettaa tai aloittaa. Joustava aika on tärkeää varsinkin kiirejaksoina.
      Olen löytänyt valurautapitsiä olevan uuninluukun joskus jätekasasta.

      Poista
  4. Väkisin vääntämällä ja pakottamalla ei tulosta synny. Oikea mielentila tarvitaan, olet oikeassa.

    Mukavaa viikonloppua, minullakin haaveissa siintää hiihtolenkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan liian paljon yritetään saada ihmisistä irti väkisin työelämässä. Rennoilla työpaikoilla saadaan enemmän aikaan ja voidaan hyvin.
      Hiihtolenkin toivossa eletään, lunta ainakin riittää.

      Poista
  5. Monesti pieni paine ja aikaraja saakin tuloksia aikaan, mutta yleensä olen sitä mieltä että kohtuus kaikessa.
    Omassa työssäni kiire voi olla jopa vaarallista.
    semmonen sopiva tahti on paras, koko ajan tekemistä, mutta ei liikaa eikä liian vähän .
    Samoin täälläkin haavena hiihto ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikessa työssä liiallinen kiire (ja väsyminen) aiheuttaa virheitä ja joissakin ammateissa se voi tosiaan olla hyvinkin vaarallista. Kohtuus kaikessa, kaikkein tylsintä olisi jos joutuisi olemaan työpaikalla vaikka ei ole mitään tekemistä, siitäkin on kokemusta. Ladut kutsuvat!

      Poista
  6. Oikein lepposaa viikonloppua ♥

    VastaaPoista
  7. Minä olen sellainen viime tipassa vääntäjä, aivan kuin mikään ei etenisi, jos ei ala kiire tulla... No, lopputuloshan se kai eniten ratkaisee vai mitä?

    Mukavaa viikonloppua ja vähän rauhallisempaa tahtia toivottelee

    Sari Puumulista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime tipassa tulee varmasti monenkin väännettyä, mutta olen sitä mieltä, että asiat kuitenkin kypsyvät aikansa, vaikka varsinainen tulostus tapahtuisi viime minuuteilla. Viikonloppuna ehdin tehdä töitä omaan tahtiini ja mahtuuhan siihen paljon muutakin.

      Poista
  8. Deadlinet ovat yhtä aikaa ihana ja kamalia: ilman niitä en saisi varmaan mitään ikinä aikaan, mutta kiireessä luovuus on tosiaan kortilla. Yön yli nukkuminen on kyllä kumma juttu, se toimii lähes aina, ja aamulla pulma onkin selvinnyt. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Uni on hyvä lääke moneen asiaan :)

      Poista
  9. Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua! ♥ anne

    VastaaPoista
  10. Aivan. Maltti on valttia. Jostakin luin että ongelmista 90% ratkeaa ihan itsestään. Kun vain malttaa nukkua yön yli. Eli toden totta ratkaisut pulpahtelee salaperäisesti tuolta jostain:). Ja ongelma saattaa ihan itsestään jopa muuttua ei-ongelmaksi.
    -Helena ja Blackie Kahden Naisen Loukusta-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika usein ongelmat muuttuvat ei-ongelmiksi. Joskus taas saattaa kasvattaa pienenkin ongelman päässään jättimäiseksi, varsinkin jos valvoo öisin. Kannattaa siis nukkua :)

      Poista
  11. Luovuus lähtee levosta, olen kuullut sanottavan. Luovuuteen kuuluu myös tuo loppurutistus ja siihen liittyvä paine ja kiire. Urakan jälkeen usein on tyhjä ja pysähtynyt ja samalla levoton olo kunnes elämä taas normalisoituu. Levollista viikonvaihdetta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Urakan jälkeinen olotila on vähän kuin oli törmännyt seinäään, äkkipysähtyminen. Sillloin on vielä paljon energiaa jäljellä ja kun vauhti pysähtyy ei oikein osaa kanavoida sitä.

      Poista
  12. Työn imu on oikeassa muodossaan varsin hyvä olotila! Tsemppiä sinne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Juuri tuo työn imu, tai flow, niin kuin nykyään hienosti sanotaan on työn ilo.

      Poista
  13. Olen samaa mieltä kanssasi, että kun tuntuu, että kaikki kaatuu pälle ja mitään ei saa valmiiksi, niin silloin pitää ottaa breikki...luovuus ei kuki muualla kuin vain joutilaisuudessa. Katselin kaikkia ihania kuviasi, voi että, silmä lepää. Meillä vuodatuksen puolella vielä tökkii mutta olen päättänyt antaa nuorille miehille mahdollisuuden onnistua. Kävin kurkkimassa minkälainen joukko on ostanut vuodatuksen ja sydän lämpeni...annan heille mahdollisuuden. Toki itseltä on mennyt niin paljon voimia, ettei ole tahtonut jaksaa seikkailla omilla lempiblogeillakaan. Onneksi ette ole kadonneet minnekään. Oiken mukavaa vk.loppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kävin katsomassa teillä ja ainakin näytti hyvältä. Varmasti kova homma saada alusta toimimaan ja kehittely vie aikaa. Blogin järjestelmän tökkiminen on hermoja raastavaa, itsehän sille ei voi tehdä mitään. Onneksi sinäkin jatkat tarnointiasi tauoista ja vaikeuksista huolimatta.

      Poista
  14. Kiire tappaa työn ilon. Toisaalta työntäyteinen päivä on paljon parempi, kuin sellainen, jolloin saa vain miettiä, mitähän sitä tekisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työntäyteiset päivät ovat kivoja, mutta liika kiire vie todellakin ilon ja voimat. Onneksi tilanteeni on kiireinen vain joskus ja senkin tiedän etukäteen, osaan varautua. Olen kovin kiitollinen siitä, että minulla on työtä!

      Poista
  15. Mikä ihana tunne, kun on oikein kunnolla ahertanut ja saa työn päätökseen. Minullakin on ollut tehtäviä, jotka illan väsymyksessä jämähtävät ja ratkaisu tulee mieleen aamulla ennen kuin on kunnolla saanut silmänsä auki.

    Tulen kaipaamaan haasteita muutaman vuoden kuluttua, kun elämäntilanne muuttuu.

    Hyvää helmikuuta : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Mayo! Projektin valmiiksi saaminen tuo tyytyväisen olotilan, joskin jonkin aikaa menee rauhoittuessa. Eteesi tulee varmasti uusia haasteita elämäntilanteen muututtua, vain siirtymäaika voi tuntua vähän oudolta. Varmasti itsekin tulen kaipaamaan työtäni kun se joskus loppuu, toivottavasti voin täyttää elämäni silloin muilla asioilla eikä luovuus katoa.

      Poista
  16. Pieni paine tehostaa aikaisesksi saamista ja on erittäin tervettä, että pystyt nollaamaan itsesi sen jälkeen.
    Ongelmanratkaisun selvittyä tunne on hieno ja usein sitä ihmettelee miten helppo se ratkaisu olikaan.
    Mukavaa viikonloppua Cheri!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Juuri tuo helppous usein ihmetyttää, joskus tuntuu kuin en olisi lainkaan itse keksinyt ratkaisua, se vain tulee jostakin. Mutta tietysti se on kypsynyt aikansa ja sen on vain annettava pulpahtaa esille. Kun on ollut tilanteessa tarpeeksi monta kertaa, osaa luottaa, että kyllä ratkaisu löytyy. Jos menee paniikkiin ei tapahdu mitään hedelmällistä.

      Poista
  17. Tsemmpiä sinulle työkiireisiin ... luovia ideoita ja flow-hetkiä sinulle toivoen! Oloen itsekin kokenut että unessa aivot työstävät materiaalia, joskus herätessä pulpahtaa tuore perspektiivi mieleen, samoin kuin kävelyreissun aikana jollain tapaa vapautuu se ajatuksenkulku ...

    Liitän tähän mielekkään lausunnon Søren Kierkegaardilta tuosta kävelyn merkityksestä:

    “Above all, do not lose your desire to walk. Everyday, I walk myself into a state of well-being & walk away from every illness. I have walked myself into my best thoughts, and I know of no thought so burdensome that one cannot walk away from it. But by sitting still, & the more one sits still, the closer one comes to feeling ill. Thus if one just keeps on walking, everything will be all right.” Søren Kierkegaard

    Oikein mukavaa viikonloppua sinulle, Cheri!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Nina! Søren Kierkegaard puhuu aivan minun sanoillani :) Ei ole montaa ongelmaa, jota kävelemällä ei pysty ratkaisemaan. Kunhan kävelee tarpeeksi kauan. Nyt lähden taas hiihtolenkille, se ajaa saman asian.

      Poista
  18. Kiireessä on monia puolia, välillä se saa yrittämään enemmän eteenpäin ja välillä se on jo väsyttävää, mutta kun itse vaan tiedostaa omat rajansa se on hyvä. Minullakin tulee joskus yöllä yhtäkkiä idea tai jokin asia mieleen, niin se on laitettava melkein heti paperille ylös, muuten en saa enää nukuttua :). Tuo käveleminen kesken työn auttaa selvästi ajatuksiin ja keskittyminen paranee.
    Leppoisan luovia kiireisiä päiviä sinulle toivotan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Annele. Tärkeintä onkin varmaan tietää rajansa, eikä antautua kiireen hallittavaksi. Toivoisin, että kaikilla olisi mahdollisuus siihen. Yöllä olemme kai rennoimmillamme ja ideat pääsevät liikkeelle.

      Poista

Kiitos kommentista