Tähän aikaan vuodesta alan kaivata värien lisäksi yksityiskohtia. Luminen maisema on kaunis, mutta monotoninen, varsinkin kun aurinko ei ole piirtämässä siihen lisää sävyjä. Kesällä voi nauttia miljoonista yksityiskohdista ja vivahteista.
Talvi vie paljon voimavaroja vaikka elämä on kapeampaa. Tuntuu, että kesällä on helpompaa vaikka touhua on paljon.
Talvessa on mukavat puolensa, mutta kevättä kohti mentäessä alkaa kyllästyttää, levottomuus ja vaihtelun kaipuu hiipivät mieleen. Eilen kun heittelin lunta korkeitten kinosten päälle tuntui epätodelliselta, että sieltä lumen alta paljastuisi kohta kevät ja kaikki värit sekä muodot. Nämä viimeiset kuukaudet tuntuvat pidemmiltä kuin alkutalvena.
Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon Annah ja Päivi! Kaikille mukavaa viikkoa!
Joo, kyllä kevään kaipuu alkaa olla jo huipussaan. Yhtään ei enää talvi huvittaisi. Sekoan varmaan, kun kevät lopulta tulee! ;O)
VastaaPoistaKyllä me kaikki sekoamme kykkiessämme puutarhassa katselemassa kasvien ylönousemusta :)
PoistaIhanat värit ja yksityiskohdat. Nyt on niin kovin hailakkaa, harmaata ja sinertävää. Onneksi aamuisin on kuitenkin jo suht valoisaa.
VastaaPoistaValo on piristävää ja se lisääntyy koko ajan. Harmaus alkaa käydä voimille. En tiennyt, että voi olla myös liian hiljaista :)
PoistaKyllä kevättä jo kovasti odotellaan.Mukavaa laskiaiatiistaita ♥
VastaaPoistaKiitos, Ritva, mukavaa laskiaistiistaita sinullekin. Kevättä odotellessa.
PoistaHyvin samoilla aatoksilla täälläkin, eilen just nappasin muutaman Lillan kesäkuvan, en vaan ehtinyt postailla.
VastaaPoistaTämä kevättälvi on niiiiiiiiin pitkä ja ankea!
Onneksi on luvassa vähän kuivempaa ja aurinkoisempaakin säätä, aurinko auttaisi paljon. Piti katsella kesäkuvia, jotta usko sen olemassaoloon säilyisi :)
PoistaAivan, tämä talvi on ollut jotenkin poikkeuksellisen pitkä. Vaikka nyt on erityisen kaunista kun puut ovat lumiset niin kevät saisi jo pikkuhiljaa tulla. Linnut laulaa jo ihanan keväisesti!
VastaaPoistaTodella upeat kuvat taas tässä postauksessa, erityisesti tuo mansikkakuva on kertakaikkiaan täydellinen.
Talvi on ollut ihan hyvä ja maisemat kauniita, mutta ei samaa ruokaakaan jaksa syödä joka päivä vaikka se olisi kuinka hyvää :) Vaihtelunhalu on iskenyt.
PoistaTää on just niin tätä! Kevättä odotellessa...
VastaaPoistaKun on nähnyt yhden talven on nähnyt ne kaikki :D Ei vaiskiskaan, mutta nyt alkaa kiinnostus lumeen loppua.
Poistamie taas tykkään tästä ajasta ! meillä on vielä niin pitkä aika kevääseen ja kesään , ettei vielä kannata haaveillakaan ,(no vähän , myönnetään ;)
VastaaPoistamahtavat otokset !
Hyvä asenne, miksi haikailla jotain mikä tulee omia aikojaan, ei hoputtamalla. Minulle vaan sattui iskemään täydellinen kyllästyminen harmaaseen.
PoistaIhme ilmiö,mitä vanhemmaksi tulen niin sitä enemmän sisäinen kello jätättää alkuvuoden kuukausina ja sitä enemmän edistää kesällä,taitaa olla kevät ja syksy kun olen suurinpiirtein oikeassa ajassa;D
VastaaPoistaHyvä, että edes joskus ollaan oikeassa ajassa :)
PoistaKyllä kevään ja kesän kaipuu iski katsellessani näitä ihania kuviasi.
VastaaPoistaOnneksi mennään lujaa vauhtia kevättä kohden vaikka aurinkoa ei olekaan viime aikoina näkynyt!
Hyvää laskiaistiistaita!
Kiitos samoin, liukuvaa laskiaista! Kevät on täällä ihan kohta, aurinkoa kaipaan ihan kauheasti.
PoistaNiinpä juuri... Aamulla kaivoin takapihan terassia esiin, kinokset taas kasvoivat, ajattelin että saisi jo riittää. Kuten sinäkin, minäkin pidän talvesta, mutta todellakin tässä vaiheessa vuotta alkaa toivoa auringon sulattavaa voimaa...
VastaaPoistaKauniita, voimaannuttavia kuvia...Kiitos :)
Kiitos, Pirjo. Minäkin pidän talvesta ja lumestakin, mutta liika on liikaa. Uskon, että tämä menisi paremmin jos saisin enemmän auringonvaloa. Ehkä olen viettänyt liikaa aikaa sisätiloissa.
PoistaItsekin huhuilin juuri Neiti Kevään perään. Talvimaisemastakin löytää yksityiskohtia, kun oikein etsii. Itse kaipaan ehkä eniten valoisten iltojen vuorokauteen tuomia lisätunteja. Kun töistä tullessakin on vielä valoisaa ja iltalenkille voi lähteä vaikka yhdeksältä illalla ja valoa vielä riittää.
VastaaPoistaKyllähän niitä yksityiskohtia riittää, mutta etsiä täytyy. Reviirini kapenee talvella, joten tämä on niin nähty. Onneksi valo lisääntyy ja saamme enemmän aktiivisia tunteja vuorokauteen.
PoistaCheri, minä uuvun aina keväästä ja alkukesästä. Liikaa valoa ja liikaa tekemättömiä töitä. En nuku riittävästi. Olen niitä, jotka tarvitsevat paljon unta, mutta suvella se ei minulta onnistu. Rauha palaa sitten heinäkuun pimenevinä iltoina ja olen vahvimmillani elo-syyskuussa ja jotenkin myös talvella. Toivottavasti, joku saa tästä vertaiskärsimystukea...
VastaaPoistaOlen yrittänyt tuollaista lähikuvaa pinkistä lemmikistä (joku mutantti!), mutta ei onnistu mun kummallakaan kameralla tai sitten uupuu taitoa.
Koskaan keväällä ja kesällä en ehdi tehdä sitä, mitä nyt aion: Otan kirjan käteeni päivällä;-)
Mukavaa ja vielä lumikaunista viikon jatkoa sinulle!
Aiemmin lempi vuodenaikani oli syksy, kesällä oli mielestäni liian vilkasta ja nautin kun kaikki kypsyi ja hiljeni. Täällä syrjässä talvi tuntuu pitkältä ja eristävältä, siihen liittyy aika paljon hankaluutta ja siksi kevään kaipuu valtaa mielen. Vuodenajat ovat hieno asia ja kaikista on osattava nauttia. Minä istuskelen kuumina kesäpäivinä varjossa lukemassa, silloin ei voi ahkeroida puutarhassa.
VastaaPoistaOletko kokeillut kuvata vähän kauempaa zoomilla? Silloin saat kuvaan pienen syvyysterävyyden ja kukka tulee paremmin esille epäterävästä taustasta. Riippuu tietysti objektiivistakin miten onnistuu. Pokkarissani on supermakro-asetus ja silläkin onnistuu aika hyvin. Nämä kuvat on kyllä otettu järjestelmäkameralla. Lumikauneutta sinullekin!
Minäkin kaipaan värejä! Yksityiskohtia en ole ajatellut, mutta totta tosiaan, kevään myötähän niitäkin tulee aivan eritavalla kuin talvella. Tätä lajia riittäisi jo!
VastaaPoistaKäväisin tänään kaupungissa ja huomasin kaupoissa, että tartun hanakasti kaikkeen värilliseen. Ajattelin viikonloppuna vähän värittää täällä kotona, jos siitä saisi ensiapua.
PoistaTalvi on kaunis ja puhdas, mutta kaipaan kesän värejä, kukkia ja lämmittävää aurinkoa. Päivä on kuitenkin jo huimasti pidempi, kyllä se kevät kohta saapuu.:)
VastaaPoistaVärit ovat kuin vitamiineja, niistä voi tulla pula :) Valo ilahduttaa ja kyllä se kevät tulee ajallaan.
PoistaOi kiitos toivotuksesta! Ihana blogi <3 kevättä kohti kannattelee lisääntyvä valo. Pilvistä tai ei.... ;)
VastaaPoistaKiitos AnneH ja kiva, että löysit tiesi tänne. Joka päivä enemmän valoa, sekin on paljon.
PoistaTänään juuri katselin korkeita kinoksia pihatiellä ja ajattelin, että vähitellen alkaisi riittää... lisää sataa vaan. Mutta hangen alla odottelee kaikki tuo ihana, mitä kuvissasi näkyy :)
VastaaPoistaEikö olekin uskomatonta, että tuo kaikki odottelee hangen alla? Mitä enemmän lunta sen paremmin kasvit pärjäävät, jotku aloittelevat jo ihan kohta lumen alla.
PoistaJonkinlainen talviunesta herääminen minullekin tapahtuu keväällä. Olen varmaankin ollut liikaa sisällä ja siitä tämä kärsimättömyys odotuksen suhteen.
VastaaPoistaSamoin sinulle.
VastaaPoistaKiitos, alma/anette!
PoistaEn ole tullut ajatelleeksikaan, että talvesta puuttuu yksityiskohtia muihin vuodenaikoihin verrattuna. Totta se on. Koen talven myös jollain tavoin lempeäksi levon vuodenajaksi, joka ei ihmiseltä vaadi mitään tai ei ainakaan liikoja. Hämärän aikaan voi olla talvihorroksessa. Aina jossain vaiheessa helmikuussa, kun päivät kirkastuvat, minusta tuntuu, että auringon kirkkaudessa ja keväässä on jotain raakaa, repivää ja hyökkäävää. Se tunne menee yleensä kohta ohi, ja periaatteessa kyllä kovasti odotan kevättä. Mutta kevät tulee niin nopeasti, että tipun kärryiltä ja tunnen ulkopuolisuutta ja epätodellisuutta. Vasta joskus juahnnuksen jälkeen sisäinen välimatka kesään on kuroutunut umpeen ja pystyn olemaan läsnä kesässä ja nauttimaan siitä.
VastaaPoistaYmmärrän hyvin mitä tarkoitat, ensimmäiset oikein kirkkaat auringonpaisteiset päivät saavat minut aivan veteläksi, menen varamaan lataustilaan :) Mielenkiintoista, miten hyvin eri tavoin me kaikki koemme vuodenajat. Pidän kyllä kaikista, mutta talveen alan aina loppupuolella väsyä, ehkä siksikin, että se teettää niin paljon töitä ja aiheuttaa vähän huoliakin lumenpudotuksineen sun muineen.
PoistaYksityiskohdat ja pienetkin asiat ovat tärkeitä. Ja kuvasi ovat kauniita! :)
VastaaPoistaKiitos, mukaan tuli värienergiaa, tervetuloa tänne Autuaan olon piiriin Oranssin Punainen!
PoistaKevään ja kesän värikkäitä yksityiskohtia kaipaan minäkin. Nämä pilviset harmaat lumipäivät ovat kovin monotonisia. Helmikuun aurinko kun edes paistaisi. Minulle se on aina jotenkin taianomainen - johtuneekohan siitä, että olen helmikuussa syntynyt.
VastaaPoistaJoulukuussa vielä hehkutin lumitöiden ihanuutta, mutta nyt alkaa riittää. Auringonpaiste toisi niin paljon lisäarvoa maisemaan ja olotilaan. Kevään aurinko on lohduttava ja taianomainen, se kertoo, että taas selvittiin talven pimeydestä.
PoistaKiitos syvänsinisestä kiellosta ja kirkkaanpunaisesta mansikasta! Tuo kesän tumma vihreä vihreys on aivan huumaavaa katseltavaa... Kasteenoehmeä sammalmatto varpaiden alla, voikukkien tuoksu ja kärpäset pörräys... Kesää kohti mennään!
VastaaPoistaHienoa jos pääsit kuvien kautta kesätunnelmiin :) Kesällä voi kuvata kukkia yölläkin. Ihan kohta surraavat pörriäiset ensimmäisissä krookuksissa ja raidan kukissa.
PoistaUpeita lähikuvia. Ja se on totta, että epätodelliselta tuntuu aina tässä vaiheessa ajatella, että nämä lumimassat pystyy sulamaan pois....
VastaaPoistaKiitos. Onneksi on kokemusta parista keväästä, jolloin suuretkin lumimassat katosivat aika äkkiä.
PoistaOi oi oi miten herkulliset kuvat!
VastaaPoistaIhana piristys helmikuulle :)
Kiva kuulla, että piristi. Näitä tarvitaan juuri nyt.
Poista