 |
| Kuvien ottamisen välillä on kymmenen päivää. |
Kevät taitaa olla kohtalokkainta aikaa tälle kasville. Nyt kun rhodon vierestä kaadettiin suuri kuusi ja kauempaa vielä monta muuta, jännitän miten pensaan käy kevätauringossa. Pensas on niin suuri, että sen varjostaminen on hankalaa. Viime keväänä laitoin varovasti varjostusverkkoa pyykkipojilla kiinni oksiin auringon puolelle. Lisäksi yritän kastella pensasta kun se ei vielä saa kosteutta jäätyneestä maasta.
Nuput lupaavat kaunista kukintaa ensi kesäksi, tuskin maltan odottaa.
Ja jälleen tuli todistettua luonnon ihmeellisyys!
VastaaPoistaTalvella melkein sääliksi käy, kun katsoo rodoja, on ne niin surkeina allapäin. Onneksi kevät on ihmeitä täynnä :)
Ihmeitä riittää omassa pihapiirissä ja joka kevät ne jaksavat hämmästyttää yhä uudelleen ja uudelleen.
PoistaRhodo on kyllä kieltämättä aika erikoinen kasvi. Meillä sillä on kyllä varjoa, mutta kaolta tippuva lumi katkoo oksia ja runnoo nuppuja aina talvisin. Silti se ilahduttaa kauniilla kukinnallaan.
VastaaPoistaPitäsikö teidän rhodolle rakentaa jonkinlainen lumituki? Minä olen kauhuissani jokaisesta katkenneesta oksasta ja usein olen antanut ensiapua ja lastoittanut ja sitonut oksia, yleensä ne ovat alkaneet kasvaa uudelleen.
PoistaSinnikäs tapaus!
VastaaPoistaHyvä esimerkki sopeutumisesta.
PoistaAika erikoinen kasvi on....tuossa ikkunan takana on tällä hetkellä tuo lehdet lurpallaan oleva...:)
VastaaPoistaMeillä ollaan nyt plussalla ja taas alkavat lehdet pullistua. Elonmerkki!
PoistaNuokin nuput näyttävät, että kasvien silmujen selviämisestä on yleensä turha kantaa huolta - kyllä ne itse osaavat selviytymisen. Tuo varjostus on hyvä pointti. Vanha puska on tosin luultavasti kasvattanut juurensa routakerrosta syvemmälle, mutta koskaan ei voi tietää minkälainen routa tänä vuonna tulee - sitä voi tosin arvella lumikerroksen paksuuden perusteella, ja onneksi toimiin tarvitsee ryhtyä vasta kevättalvella, jolloin asiaa ehtii pohtia.
VastaaPoistaIhanaa, alppiruusujen kukinta-aika on vuoden parasta aikaa - touko-kesäkuuta <3 Onkin taas aika laittaa kevätkuva blogiini, edellisestä on jo liian monta päivää. Ei tätä kestä muuten.
Rhodoni on hyvin vanha ja suuri, korkeuttakin on jo kolmisen metriä. En ole aiemmin ollut huolissani sen selviämisestä, mutta nyt elinolosuhteet muuttuivat aika radikaalisti, toisaalta se se saa enemmän valoa joka suunnasta, mutta kevätaurinko hieman pohdituttaa. Kiitos rohkaisusta, että vanhan kasvin juuret ovat jo hakeutuneet syvälle maahan. Tarkkailen tilannetta keväällä. .
PoistaSyntymäpäiväsi oli jäänyt huomaamatta, onnittelut jälkikäteen!
VastaaPoistaVoi, kiitos! Onnittelut lämmittävät aina mieltä.
PoistaSinulla taisi olla täällä joskus kuva rodosta, se oli todella jättimäinen. Verhous keväällä vanhan rouvan ylle, ei kai siinä muu auta. Tosin ensin on vain selvittävä tästä talvesta.
VastaaPoistaOlisikin pitänyt laittaa tähän postaukseen kuva kukkivasta jättiläisestä. Vaikuttaa siltä, että vanha rouva ei joudu tänä talvena kärsimää suuresta lumitaakasta, mutta lumettomuus saattaa olla myös ongelma jos tulee kovat pakkaset.
PoistaSamaa olen itsekin ihmetellyt. Varmaan ensi kesänä on taas paljon kukkia, jos vaan nuput pysyvät näissä myräköissä.
VastaaPoistaLoistava kukinta vaikuttaa tapahtuvan joka toinen vuosi, tänä vuonna rhodo kukoisti maltillisemmin, joten ensi vuonna on odotettavissa kukkaloistoa, nuputkin antavat niin ymmärtää.
PoistaHauska joulukalenteri sinulla - erilainen!
VastaaPoistaSuppuun menevät rodon lehdet pakkasilla. Näyttää ihan "uitetulta".
Rhodolla on ihan oma selviytymistaktiikkansa. Jouluruusujakin jaksan aina ihmetellä, miten ne tarkenevat. Tervetuloa availemaan joulukalenterin luukkuja!
PoistaJännä kasvi onkin ,noin tuoreet lehdet :)
VastaaPoistaMuutkin ikivihreät kuin havupuut selviävät talvella.
PoistaMeillä on sellainen matalaa lajia oleva rodo, talvella ihan lumen peitossa, eli ei voi lämpömittarina käyttää :)
VastaaPoistaTäytyy siis olla iso rodo, jotta kävisi pakkasmittarista :)
PoistaTietääkseni rodo on suokasvi ja haluaisi kuohkean maan, vanha rodoni kasvaa aika kovassa maassa, mutta olen lisännyt rodomultaa sen juurelle. Kun kevätaurinko alkaa porottaa, täytyy muistaa kastelu lämpimällä vedellä. Luksusta, että isäsi huolehtii rodon keväästä.
VastaaPoistaMeilläkin rhodon lähettyviltä kaadettiin kesällä kuusia, jonkinlaista kevätsuojaa varmaan tarvivat, täytyy miettiä mitä virittäisi.
VastaaPoistaUudet olosuhteet pitää ottaa huomioon. Vaikka kasvi on jo vanha ja kokenut selviytyjä, voi lisääntynyt paiste olla sille yllätys. Tarkkaillaan tilannetta.
PoistaEn ollut tajunnutkaan että rhodolla on kukkanuput jo nytten. Pitääpä löydä kurkistelemassa ennenkuin tulee liikaa lunta.... Kun se on niin käppyrällä (lehdet) niin tuntuu kyllä että miten se voi selvitä pakkaset.... Keväällä suojaan kyllä.
VastaaPoistaRhodo paljastaa kukkiensa määrän jo talvella. Nyt ovat myrskyt kaataneet niin paljon puita, että on keksittävä jokin tapa suojata jättimäinen rhodoni. Voi tietysti olla, että maa ei routaudu koko talvena, joten keväällä saattaa pärjätä pelkällä lisäkastelullakin.
Poista