Puu

Sain sekä Molleyltä että Titalta mukavan puuhaasteen. Kiitos tästä mukavasta pohdinnan aiheesta. Tarkoitus on kertoa tärkeästä ja merkityksellisestä puusta.
Kaikki puut ovat tärkeitä ja metsien suojelu olisi tehokas tapa hillitä ilmastonmuutosta. Mitä enemmän puita, sitä vähemmän hiilidioksidia. Puiden merkityksestä ihmisen fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille on tehty monta tutkimusta ja on todettu, että puut vaikuttavat meihin monin tavoin positiivisesti.
Kuvassa on Walesissa ottamastani kuvasta siellä painettu postikortti. Laiskana vain skannasin kortin, vaikka jostain löytyisi varmasti alkuperäinen kuvakin, siksi sekundaa.

Puu antaa myös suojaa. Kun muutin tänne, kasvoi pihan reunalla mahtavan kokoinen kuusi. Sen hame ulottui maahan asti ja halkasijaltaan lähes kymmenmetriseen helmaan muodostui maja, joka antoi turvaa monille olioille. Rakastuin ensisilmäyksellä. Kuusesta ei ole yhtään kuvaa, Nero kiipeilee tuossa paljon vaatimattomammassa näreessä. En ole vielä 15 vuoden jälkeenkään täysin toipunut siitä, että naapuri kaatoi rakkaan kuuseni pellonreunojen vesakkoa raivatessaan. Olin kyllä painottanut, ettei kuuseen saa koskea. "Sellainen kaksilatvainen, ei minkään arvoinen", totesi naapuri kun ilmaisin järkytykseni menetyksestä.

Pihaan istutin yhden kirsikkapuun taimen. Se kasvoi koivun juuren päällä ja nyppäsin sen pois ja tökkäsin toiseen paikkaan. Koko kesän se lerputti lehtiään, eikä kukaan lyönyt vetoa sen menestymisen puolesta. Siitä kasvoi kuitenkin roteva puu, jonka kylkeen Neron on hyvä teroittaa kynsiään.
Pari omenapuutakin istutin alkuvuosina, mutta niistä jäi vain varsi käteen, sillä vesimyyrät söivät juuret. Yksi siemenestä kasvatettu koristevaahtera on menestynyt. Sain siemenet koreanvaahterana, mutta ei se kyllä koreanvaahtera ole.

Näillä seuduilla on kaadettu runsaasti metsiä avohakkuina. Se on surullista, sillä puiden lisäksi tuhoutuu koko metsän pohja ja miljoonien olioiden kodit katoavat metsien mukana. Hakkuuaukiot päästävät myrskytuulet tuivertamaan ja ne kaatavat usein myös viereisen ilman suojaa jääneen metsäalueen.

Pellon reunassa kasvava suuri raita on myös himottanut montaa sahamiestä, mutta haluan säilyttää sen, sillä se kukkii hyvin varhain keväällä ja ilahduttaa pörriäisiä kun muita kukkia ei paljon ole. Kuvassa näkyy myös hieman suurempi pajunkissa.

Erityinen puurakkauteni on tällä hetkellä talon ja pellon välissä kasvava valtava koivu. Sen massa on suuri, sillä takana pilkottava talo ei ole ihan pikkuruinen ja silti koivu on monta kertaa sitä korkeampi ja leveämpi. Sen runko on kaarnakuorinen ja kesäisin sen oksat kantavat monia linnunpesiä. Kun ympäristön puita harvennettiin, ehdotettiin tätäkin kaatolistalle. Vain siksi, että se on vanha. Tällä kertaa pidin sahamiehiä tarkasti silmällä ja suojelin ystävääni.
Päätän puisevan jutun tähän, vaikka puista riittäisikin paljon asiaa.
Mukavaa viikonloppua kaikille!