18.4.2020

Majakanvartija

Iltalenkillä  pehtoori otti hiekkakylpyjä majakan juurella.
Torstaina olimme Neron kanssa taas lääkärissä hampaiden hoidossa. Hymy valkaistiin ja tuomio oli, että muutama hammas pitää poistaa jossain vaiheessa. Miksiköhän kissoilla alkavat hampaiden juuret sulaa pois? Ei osannut lääkärikään vastata.
Kun tunnustin, etten saa antibioottipillereitä kissaan, antoi lääkäri Nerolle pitkäkestoisen antibioottipiikin ja toisen piikin mukaan kotona pistettäväksi. Onko kellään kokemusta pistoksen antamisesta kissalle? Vähän jännittää kun en ole aiemmin tuollaista tehnyt, sain tosin ohjeita lääkäriltä.
Kilpirauhaslääkkeen antaminen on sujunut ällistyttävän hyvin, ilmeisesti lääke ei ole pahanmakuinen kun kissa alistuu (ei tosin mielellään) sen ottamiseen.

Kaislikossa suhisee. Lääkärissä käynnit toivat epävarmuutta kissan elämään ja hän muutti pois kotoa. Ei kauemmas kuin tallin ylisille, missä on ilmeisesti turvallisempaa. Oli kauheaa kun kissanluukku laitettiin lukkoon hetkeksi ja ulkoillessa piti raahata piikaa hihnan perässä. Vapaus on tärkeintä. Onneksi ruokakuppi kuitenkin kutsuu säännöllisesti ja ulkotöiden tekeminen yhdessä on edelleen kivaa. Iltaisin retkeilemme rantametsässä.

Tarkastettiin myös vanhan savusaunan kuntoa.

Metsässä kukkivat sinivuokot.
Viime postauksesta katosi yllättäen ensimmäinen kuva, laitoin sen uudestaan. Huomasin, että monessa blogissa on kuvat kadonneet ja tilalla on vain kielletyn ajosuunnan harmaa mollukka. Mitähän Blogger nyt oikuttelee?

Puutarhassa aloittelevat esikot.
Mukavaa viikonloppua kaikille! Aurinko paistaa taas, muistakaa aurinkosuoja, sillä UV-säteily on nyt erityisen voimakasta Suomen yllä olevan otsooniaukon johdosta.

30 kommenttia:

  1. Onneksi Nero ei tuon kauemmaksi muuttanut;) Ei siis pahoittanut mieltänsä kovin pahasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että Nero palaa piian kylkeen kunhan tilanne rauhoittuu.

      Poista
  2. Kirsti Pulkkinen18.4.2020 klo 12.05.00

    Kävin äsken Ruusukummun blogissa kommentoimassa kissakuvia. Huomasin sinun kommenttisi. Siitä tuli mieleeni kertoa sinulle, miten olen nauttinut sinun blogistasi ja Neron ihanasta kissaelämästä. En pidä omaa blogia, mutta seuraan omia suosikkejani. Kiitos tästä blogista!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kun kiva kuulla! Kiitos Kirsti, että jätit ilahduttavan kommenttisi.

      Poista
  3. tätä on vähän vaikea selittää, mutta siskoni saa kissansa piikitettyä siten, että miehensä pistää pyyhkeen sisälle pään ja etujalat ja pitelee toisessa kädessä päätä, toisessa jalkoja. Sisko sitten laittaa takajalat pikkupyyhkeen(tassut ja kynnet!) sisään, pitelee toisellä kädellä takajalkoja ja toisella kädellä antaa pistoksen. Ovat todella nopeita - menee kuulemma aikaa kymmenisen sekuntia. Kissansa on heillä parivuotias villikko, mutta ei jostain syystä hätäänny eikä nau'u ollenkaan tuossa pyyheoperaatiossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyyhekikka on minullakin käytössä kun annan tuon nestemäisen kilpirauhaslääkkeen. Eläinlääkärillä kissa on aina niin lamaantunut, että pistoksen antaminen käy kuin tanssi, taidan yrittää yllätystä kun kissa on sylissä. Nero antaa kiltisti ottaa punkitkin pois, jospa onnistuisi.

      Poista
  4. Kappas vain - minullakin on tuollainen cd-teline puutarhassa :) Hyvää vointia teille kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pauliina! Löysin tuon tornin kerran kirpputorin ”ota ilmaiseksi”-lootasta. Alusta on roskalavalta löydetty työtuolin jalusta.

      Poista
  5. Suloisia sinisiä kevään pilkkuja. Toivotaan, että kisun piikitykset onnistuu ja elämä helpottuu. Huojentavaa myös kuulla, että nuo harmaat kielletyt ajosuunnat ovatkin ehkäpä bloggerin juttuja, luulin oman blogini sekoilevan, mutta että muillakin... Täällä järven rannalla on jäätävän kylmä tuuli!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täälläkin on tuullut hyytävästi. Sain Bloggerilta vastaukseksi, että he ovat tietoisia ongemasta ja yrittävät korjata asiaa.

      Poista
  6. Mukavaa, että Nero voi hyvin ja on lähinnä henkisesti loukkaantunut rajoituksista. Kissan kääriminen pyyhkeeseen on hyvä kikka, mutta joskus yhden ihmisen voimin vaikea toteuttaa. Piikin antamiseen sain kerran ohjeen nipistää kissalta sormien väliin tuhti "läskiviipale" (niskasta sai Juusolta sopivan viipaleen, kun ensin rauhoitin sitä rapsuttamalla) ja tuikata piikki siihen rauhallisesti - jos se kissan kanssa ylipäätään onnistuu. Lopuksi hierotaan vähän pistoskohtaa. Niin teki eläinlääkärikin, mutta heiltähän se sujuu.
    No, selvisihän se kielletyn ajosuunnan merkki, jota jo ehdin ihmetellä. Toivottavasti Blogger saa asian korjattua. Aamulla merkki oli useammassa kuvassan, äsken vain yhdessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon pistosvinkeistä. Ajattelin tehdä juuri noin kuin kuvailit, hyvinkin voi onnistua jos kissa pääsee yli loukkaantumisestaan ja tulee sisälle köllöttelemään.
      Minulla ovat nyt kuvat pysyneet paikoillaan, vain yhden latasin uudestaan.

      Poista
  7. Ah, minä kun olen luullut että oma kone jumii kun tulee harmaa ajokielto muiden blogeja lukiessa. Onkin siis yleinen jumitus.
    Onnistuisiko pistoksen antaminen ruokailun yhteydessä, tai jonkun herkun ääressä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogger pusaa varmaankin taas jotain uudistusta. Pistosstrategiaa pitää kehitellä.

      Poista
  8. Hieno majakka!
    Ja hyvä, että Nero ei sentään kauemmaksi lähtenyt karkuteille ja sai hyvää hoitoa lääkärissä.
    Minä en ole huomannut noita bloggerin oikutteluja, mutta en olekaan tänään aiemmin käynyt blogeissa.
    Mukavaa viikonlopun jatkoa ja toivottavasti Nero siitä toipuu ja voi hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nero jo palasikin mierolta 😻
      Sinun blogisi näyttikin olevan kunnossa. Toivottavasti kuvat pian palaavat muillekin. Joka tapauksessa ne eivät ole kokonaan kadonneet, kuten joku pelkäsi.

      Poista
  9. Vai muutti Nero tallin ylisille, voi sentään.Nero on hämmentynyt ja ihmeissään, mutta uskon kissan vaistoavan sen, että siitä pidetään huolta ja sitä rakastetaan.
    Kissat ovat tarkkoja itsenäisyydestään, mutta tuo pistäminen kyllä varmasti sinulta onnistuu.
    Minä pistin meidän Aku-kissa noin vuoden verran kaksi kertaa päivässä, se onnistui kyllä. Aku oli niin kiltti rauhallinen kissa, että se oli ihan helppoa.
    Kun pistämisen aika lähestyy niin hellittele ja silittele Neroa ja otapa niskasta sellainen ote kuin Between neuvoi ja harjoittele ilman lääkepiikkiä useampana päivänä. Kissa tottuu ja kun on aika pistää niin Nero ei ylläty.
    Oma rauhallisuutesi on erittäin tärkeä.
    Tsemppiä teille! ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minäkin uskon, että Nero ymmärtää, että tämä touhu on vain huolenpitoa. Kiitos kissaekspertin pistosvinkeistä. Onneksi Nero viihtyy pitkiä aikoja sylissä, luulen, että silloin pistoksen antaminen onnistuu. Tallin ylisillä taisi tulla aika pitkäksi, sillä prinssi kehrää taas sylissä. Tässä nipistellään niskaa 😻 Yritän pysyä rauhallisena.

      Poista
  10. Uskon, että pistäminen onnistuu kyllä. Kun rapsuttelet kissan niskaa ilman sitä piikkiä, kuten Molley tuossa yllä neuvoo, niin sitten kun sen tekee piikin kanssa, niin ei varmasti ole ongelmia. Minä pistin Helmiä kolmen vuoden ajan kahdesti päivässä (insuliinia) ja tottui siihin hyvin. Tsemppiä, kyllä se teiltä onnistuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä! Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ollaan tässä kuivaharjoiteltu niskan rapsuttelua 😼

      Poista
  11. Voi, siellä kärsitään myös krempoista, mutta hyvä, jos lääkkeet tehoavat ja Nero pysyy niiden ansiosta hyvässä voinnissa. Olen nyt myös antanut Maurolle neljän pistoksen kuurin ja se ei ollut moksiskaan, kun tujauttelin pistoksia: nostaen hieman karvasta ihoa ylöspäin ja siihen sitten pistos. Meille neuvottiin juuri tällaiseen löysään kohtaan ihon alle laittaminen, lihakseen laitettunahan piikki sattuu. Tämä ilmeisesti ei edes tuntunut, koska silmäkään ei räpsähtänyt, joten toivottavasti Neron kanssa on samoin!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa iloinen uutinen, että Mauro voi paremmin. Kokemuksesta tiedän, että koiran kanssa hoitotoimet ja lääkkeiden anto on paljon helpompaa kuin kissan kanssa. Ainakin tuollaisen erityisherkän kuin Nero.

      Poista
  12. Blogger on oikutellut tosiaan. Ihanaa, että esikkoaika alkaa pian.

    Kuulosti rajulta, kun Nero muutti pois kotoa. Onneksi ei kovin kauas, eikä kauan ruokakupilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti nuo Bloggerin kuvaongelmat korjaantuvat pian. Nerolla on onneksi tuo lähikortteeri, eikä sääkään enää ole liian kylmä.

      Poista
  13. Ihania kuvia!
    Minäkin tänään jo hätäännyin että miksi kuvat puuttuvat :)
    Huomasin että olit myös jättänyt palautetta tuonne bloggerin sivuille. Ehkäpä ongelma korjaantuu. Itse tosin latasin useampaan postaukseen kuvat uudelleen.
    Yleensä näissä tilanteissa luulee että on itse jotain tehnyt väärin, kun ei ole nämä tietokonejutut niin hallussa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain jo Bloggerilta viestin, että asia on korjattu.
      Minulta katosi vain yksi kuva, Nero siinä makoili petillään. Ajattelin, että Blogger pitää sitä liian seksikkäänä ja poisti kuvan 😹😊
      Tuolta blogger-yhteisön sivulta löytyy yleensä vastaus kun tulee ongelmia.

      Poista

Kiitos kommentista