23.7.2020

Surullinen tarina

Löysin kompostorin kannelta kuolleen leppakkovauvan. Se on vain parin sentin pituinen, luulin ensin linnunkakaksi. Kompostori on tallin päädyssä ja lepakko ilmeisesti pesii tallin harjassa.

Olen nyt kolmena kesänä peräkkäin löytänyt kuolleen lepakon poikasen. Toissa vuonna kerroin lepakkolapsesta täällä.
Viime kesänä löytyi menehtynyt poikanen maasta tallin toisesta päästä.
Pidän kovasti lepakoista ja noita yön ruhtinaita näkyykin täällä paljon. Ulkorakennuksissa on hyviä pesäpaikkoja ja rannan saunamökin harjan alla taitaa myös olla lepakoiden asuinsija. Nero istuu siellä joskus tuvan sängyllä ja tuijottaa katonrajaan. Olen myös nähnyt Neron tutkivan katolla harjapellin alustaa työntelemällä tassua sen koloihin.

Pellon yli johtavalla saunapolulla kukkii apila. En raatsinut ajaa leikkurilla kukkia, jotka ovat pörriäisten suuressa suosiossa. Punkkivaaran vuoksi leikkasin myöhemmin kumpaankin reunaan polun, yhden pehtoorille ja toisen minulle, voidaan kulkea rinnakkain ja ihailla keskikaistan apilakasvustoa.

18 kommenttia:

  1. Muistan edellisen postauksesi löytämästäsi lepakkovauvasta. Mikähän niitä tappaa?

    Ihmisten pörriäistietoisuus on selvästi kasvanut. Eilen kunnan keskustasta kotiin ajaessamme, näin parissakin pihassa ajamatta jätettyjä alueita, joissa kasvoi apilaa ja niittykukkia.

    Loit mieleeni valloittavan näkymän, jossa kuljette rinnakkain Neron kanssa apilakasvuston reunustamaa polkua kohti saunaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä kaikki poikaset eivät vain selviydy, tai joku lintu esimerkiksi käy niitä napsimassa. Ekkä kuolleita on enemmänkin, mutta hukkuvat kasvillisuuden sekaan. Ilmeisesti navetta-tallin harjassa on lepakoiden lastentarha. Muistaakseni ne poikivat juhannuksen tienoilla. Kävin taskulampun kanssa kurkkimassa, mutta en nähnyt yhtään riippuvaa lepakkoa.
      Hienoa, että pörriäistietoisuus on lisääntynyt.

      Poista
  2. Voi pientä, mikähän sille on tullut...
    Itse löysin alapihaltamme kuolleen siilin tai minusta se näytti pelkältä siilin "piikkikuorelta". Ikään kuin itse eläin olisi kuivunut pois. Pitikin tutkia asiaa, mutta unohdin.
    On kurjaa löytää kuolleita eläimiä.

    Tuolla apilaniitylläsi pelastat kyllä monta pörriäistä. Apilaniityt ovatkin aivan ihania tai kaikenlaiset niityt ovat.
    Ja on ihana, jos tuollaisia niittyjä säilyy ja pysyy. Meillä tahtoo leikkaamattomiin kohtiin kasvaa jo viikossa haavantaimista pieni taimisto ja vaahterat tuppaavat myös valtaamaan kaikki paikat. Haluaisin niin kovasti niityn, mutta meillä ne ei meinaa oikein onnistua.
    Pelastankin pörriäisiä lähinnä perennoille ja muilla kasveilla ja onneksi myös ympärillä oleva luonto tarjoaa pörriäisille paljon ruokaa.
    Apiloita kyllä kasvaa myös nurmikollamme ja ne yleensä ehtivät kukkiakin nurmikonleikkauksen välissä.
    Pörriäisiä ja perhosia tuntuukin olevan tänä vuonna meilläpäin ennätysmäärä. Olen siitä niin iloinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Polun apilaniitty on melkein sata metriä pitkä, iloinen pörinä siinä käykin ja apilankukat tuoksuvat suloisesti. Kasvimaan kukissa, varsinkin yrteissä käy ahkera pörinä, samalla tulee pölytettyä hyötykasvitkin. Myös pörriäisperennoita on puutarhassa paljon. Täällä on myös suuret mesiangervokasvustot pellon reunalla, luulisi niidenkin olevan pörriäisten mieleen.

      Poista
  3. Voi sentään, mikähän pienelle lepakon poikaselle on tullut! Voisiko olla niin, että se on pudonnut jos ylhäällä on lepakon pesät.
    Apilaniitty on kaunis ja siksi sitä voisi senkin takia suosia, tuskin jokaisen nurmikon pitäisi olla kuin jalkapallokentän. Täällä pienellä pihalla muutamakin apilamätäs antaa pörriäisille elantoa ja puuhaa ihan koko päiväksi ja sitä on mielenkiintoista seurata.
    Nerolle rapsut 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nero kiittää! Myös pihan nurmikolle olen jättänyt apilamättäitä pörriäisten touhuja on kiva seurata puutarhuroinnin lomassa.

      Poista
  4. Voi pikkuista raasua. Minä olen nähnyt lähistöllä pesiviä lepakoita vain katuvalon valokeilassa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa olla ihan vastasyntynyt tuo pikkuinen. Elokuussa näkee usein lepakoita lentelevän veden päällä ja vaaleaa taivasta vasten. Ne ovat kiehtovia olentoja.

      Poista
  5. Meillä on pihassa loppukesän iltoina lepakoita mutta en tiedä missä ne pesivät. Mikä harmi poikasten menehtyminen, lepakoita kun ei taida olla yhtään yksilöä liikaa. Isäni on tehnyt mökille lepakon pöntön, pitääkin kysyä onko siellä ollut pesää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen myös ajatellut hankkia lepakkopönttöjä vaikka kai ne viihtyvät ulkorakennuksissakin. Ihmettelin kun lämpökompostorin päällä oli paljon hiirenpapanpoita, mutta taisivatkin olla lepakoiden jätöksiä.

      Poista
  6. Voi lepakoita. Minä leikkailin jossain vaiheessa nurmikon aina siten, että jossain pihalla kukkii apilat, ei tullut niin huono omatunto mesikasvien lanaamisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apila on myös kaunis ja tuoksuu ihanalle. Ehkä tuon keskikaistan kuihduttua alkavat sivupolut kukkia, silloin leikataan polku keskelle.

      Poista
  7. Toivotaan että muut lepakkoperheen jäsenet voivat hyvin. Upeat pioniunikot! Hauskaa että löysit lehtoneidonvaipan. Se on aika huomaamaton jos ei osaa katsoa. Sattumalta kuvasin lehtoneidonvaippaa juuri pari viikkoa sitten ystävien mökkisaaressa, jossa oli kalkkipitoinen maa, missä tuo kasvi viihtyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan nenän alle osui lehtoneidonvaippa ennen kuin sen hoksasin. Kaunis, mutta vaikea havaita. Iloinen yllätys 😊

      Poista
  8. Voi ei! Kurja juttu! Olisikohan ihan vain pudonnut pesästä ja kuollut siihen?

    Minä pidän myös lepakoista! Meillä täällä niitä on ollut aina ja olin ihan täpinöissäni niistä, kun tänne muutettiin. Niiden kanssa on ollut hauskoja sattumuksia niiden tullessa sisälle ja kun ne on hyökkinyt otsalamppuja kohti. Huuto on ollut kovaa, mutta niin on myös nauru raikunut!

    Muutama vuosi sitten löysimme hukkuneen lepakon meidän sadevesitynnyristä ja se suretti tosi paljon!

    Ihanat, omat polut!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nero toi kerran kuolleen vesisiipan, pelkäsin rabies-tartuntaa ja kysyin Eviralta asiaa. Pyysivät lähettämään kalmon heille. Matkahuollon mukana lepakko matkusti Ouluun. Myöhemmin kertoivat, ettei lepakossa ollut vesikauhua. Joskus noita on tullut sisäänkin, kerran yksi roikkui aamulla verhotangossa, irroitin tangon ja kannoin lepakon varovasti liiteriin. Ei herännyt, illalla lepakko oli kadonnut ja toin verhotangon paikalleen. Kiva on ollut nähdä lepakko läheltä, outo lentävä nisäkäs.

      Poista
  9. No voi tätä pientä vauvaa, meillä näkee paljon lepakoita mökillä. Asustaa varmaan naapurissa. Hiehtovia ovat nämä ja nyt taitaa olla menossa lepakon bongaus päivät. Jotain sellaista olin televisiossa kuulevinani. Ihana apilakaistale. Mekin jätimme mökin pihassa apilan ajamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt alkoi lepakon bongaus, havainnot voi ilmoittaa laji.fi -sivustolla. Sinne kirjasin kuolleen vauvalepakonkin. Ihanaa kun ihmiset ovat sisäistäneet pörriäisten suojelun.

      Poista

Kiitos kommentista